NAISET OVAT 1990-luvulta asti olleet ahkerampia äänestämään eduskuntavaaleissa kuin miehet. He myös paljolti ratkaisivat vuoden 2019 tuloksen. Hallituksen muodostaneen viisikon takana oli noin kaksi kolmasosaa naisäänestäjistä, siinä missä miehistä suurin piirtein puolet.
Kuluneen vaalikauden aikana sukupuolten välinen polarisaatio lienee vain vahvistunut. Taloustutkimuksen mielipidemittaus sydäntalvella viittasi siihen, että suhteellisesti tarkastellen SDP:n ja Vasemmistoliiton äänestäjäkunta naisistuu, luultavasti lähinnä vihreiden kustannuksella.
Keskustaa kannattavien naisvaltaisuuden kasvua selittänee miesten siirtyminen tukemaan Perussuomalaisia ja Kokoomusta. Yhdessä nämä kaksi puoluetta saisivatkin jo puolet miesäänistä, ellei ylikin.
VASTAAVA ILMIÖ näkyi viime syksynä Ruotsin parlamenttivaaleissa. Jos hallitus olisi muodostettu yksin naisäänten perusteella, naapurissa jatkaisi nyt punavihreä koalitio selvällä mandaatilla suositun Magdalena Anderssonin johdolla.
Siitäkin huolimatta, että eniten kannatustaan naisäänestäjien keskuudessa lisäsi vaalivoittaja Ruotsidemokraatit, joka vietteli heistä puolelleen jo 16 prosenttia. Myös Perussuomalaisilla pitäisi olla tässä suhteessa paljon potentiaalia parantaa.
Viime eduskuntavaaleissa puolue sai 10 prosenttia naisten äänistä, kun Timo Soinin aikoihin se ylsi viitisen prosenttiyksikköä parempaan tulokseen. Riikka Purralla on näytön paikka.
TARJA HALOSEN valinnan presidentiksi ratkaisivat ne ”porvarinaiset”, joilla oli vuonna 2000 rohkeutta äänestää presidentinvaalien toisella kierroksella yli blokkirajan. Eduskuntavaaleissa ei asetelma jäsenny yhtä pelkistetysti, mutta jotain samaa on ajan hengessä.
Ruotsinkielisten keskuudessa tehdyssä mielipidemittauksessa naiset kannattivat RKP:n lisäksi hallitukseen selvästi enemmän punavihreitä puolueita, kun taas miehet kallistuivat oikeiston suuntaan. Vastaava polarisaatio näkyi asiakysymyksissä suhtautumisessa hyvinvointipalveluihin ja talouskysymyksiin.
Svenskfinland ei ole Suomi pienoiskoossa eikä vaaleja ratkaista sen äänillä, mutta tasaisessa tilanteessa voi RKP päästä melkoiseksi vaa’ankieleksi. Siinä tapauksessa joutuu puntaroimaan galluplukuja, joissa SDP on ruotsinkielisten suosikki hallituskumppaniksi ennen Kokoomusta.
Perussuomalaisia toivoo hallitukseen vain 16 prosenttia ruotsinkielisistä. Poliittisen kentän toisella laidalla Vasemmistoliitto on yli kaksi kertaa ja naisten keskuudessa peräti viisi kertaa suositumpi.
Julkaistu Demokraatti.fi 17.3.2023