KULTTUURIVÄEN viimevuotinen kapina hallituksen leikkaustoimia vastaan huipentui itsenäisyyspäivän aattona, kun lähes satatuhatta allekirjoitusta kerännyt Sakset seis! -adressi luovutettiin eduskuntapuolueille Kansalaistorin mielenosoituksen saattelemana. En ollut yksi allekirjoittajista, vaikka kulttuuria ja sen julkista rahoittamista toki kannatan, niin kulttuuripalvelujen suurkuluttajana kuin vaikkapa tällä kolumnilla. Ääntä ja meteliäkin on pidettävä demokraattisten keinojen puitteissa, jotta päätöksentekoon kohdistuu painetta hyvien asioiden […]

”ANTEEKSIANTAMISELLA ei ollut merkitystä, mutta unohtaminen oli kuolemaksi.” Näin linjaa Ta-Nehisi Coates Yhdysvaltain mustaa menneisyyttä peilaavan orjaromaaninsa Vesitanssija (suom. Einari Aaltonen, engl. 2019) viimeisellä sivulla 531. Luku-urakka loppuun pääsemiseksi ei ole vaikea, sillä paksu kirja on väljästi ladottu ja tarina tapahtumavetoinen. Melkeinpä kuin seikkailukertomus maustettuna fantasialla, jota muodikkaammin tavataan kai kutsua maagiseksi realismiksi. Tyylilaji ei […]

JOULUN ALLA 1920 Lenin astui suosionosoitusten saattelemana Venäjälle luotujen neuvostojen edustajakokoukseen esittelemään kansankomissaarien eli hallituksen toimia. Vaikka vihollisten suhteen tuli olla jatkuvasti varuillaan, sotiminen oli hänen tulkinnassaan saatu menestyksellä päätökseen. Läntisten naapurimaiden kanssa oli solmittu rauhansopimukset, joissa bolševikit tunnustivat periaatteidensa mukaisesti näiden itsenäisyyden ja suvereniteetin. Katse tuli nyt keskittää taloudelliseen kehitykseen, joka vaati vastaavia voimanponnistuksia, […]

SUOMALAISELLA kirjallisuusviennillä menee hyvin, Kirjallisuuden vientikeskus FILI tiedotti marraskuussa 2023 ja Helsingin Sanomat uutisoi (6.11.2023) sen mukaisesti. Otsikkoon nousi FILIn johtajan Tiia Strandénin hehkutuksen pohjalta: ”Ruotsalaiset innostuivat suomalaisista dekkareista – tähän asti tilanne on ollut toisin päin”. Katsotaanpa saldoa FILIn käännöstietokannan pohjalta. Vuonna 2023 ruotsiksi kääntyi kolme suomalaisdekkaria: Satu Rämön Hildur, Max Seeckin Kauna ja […]

KUULAANKIRKAS kesäaamu 1940-luvun lopun Los Angelesissa. Philip Marlowe oli etsivätoimistossaan sen verran kyllästynyt toimettomuuteen, että pudotti normaalin päivätaksansa puoleen ja otti vastaan tehtävän, jonka asettaja oli ”hurmaava pikku valehtelija”. Tylsyys tyssäsi siihen. Ennen kuin ilta alkoi viiletä, Marlowe oli löytänyt pari ruumista, riisunut käsirysyssä yhdeltä kaverilta pistoolin ja veitsen, mutta myös tullut itse kertaalleen kolkatuksi […]

Timo Miettinen: Demokratian aika. Teos, 2024. (272 s.) DEMOKRATIAN AIKA lupaa takakannessa ”uuden tulkinnan modernin kansanvallan ideasta”. Ja katso, tarinan kuljetus alkaa yllättävästi Nostradamuksesta, 1500-luvulla eläneestä lääkäri/astrologi/ennustajasta, jota voinee pitää yhtenä myöhempien aikojen hörhöjen kantaisistä. Timo Miettisen teos on tietysti kaikkea muuta kuin hörhöilyä. Päinvastoin, se on oppineisuuden voimannäyte siinä missä edeltäjänsäkin, palkittu Eurooppa – […]

RUOTSIN LIPULLA varustettu tarra ”Bestseller aus Schweden” komistaa dekkarien kansia saksalaisissa kirjakaupoissa. Pohjoismaisella rikoskirjallisuudella menee aina vain lujaa, kun vieressä tyrkytetään uutta Jo Nesbøta ja Jussi Adler-Olsenia, muitakin. Nordic ”noirin” imu tuntuu kestävän, ja suomalaiset pinnistelevät päästäkseen siihen mukaan. Lajityyppikäsitteenä se on kuitenkin menettänyt erittelyvoimaansa, kun kaikenlaisia neiti etsiviä saadaan mahtumaan saman menestysbrändin alle. Vaikka […]

SYKSYN LOMAVIIKKOON osui osin sateita, mutta se ei suuremmin haitannut. Olin varannut lukemiseksi paksun klassikon, jossa tarinan juoksutuskin on jaoteltu sopivasti seitsemään päivään. Hiukan nolotti myöntää, että Umberto Econ Ruusun nimi (suom. Aira Buffa) oli jäänyt 1980-luvulla tuoreeltaan lukematta. Toisaalta vaimo huomautti käyvän kateeksi, että muhkea elämys sen parissa oli jollain vasta edessä. Elokuva tietty […]

NOBELISTIN lukeminen ei ole tehnyt näin häijyä sitten sen jälkeen, kun luin Elfriede Jelinekin Pianonsoittajaa (suom. Jukka-Pekka Pajunen, 2005; saks. 1983). Enkä tarkoita, että nämä olisivat mielestäni vastenmielisiä, saati huonoja, vaan päinvastoin vaikuttavilta teoksilta käy kyllä kestää melkoisia tärskyjä. (Peter Handkesta joskus toiste. Toisaalta olkoon cozy crime ja muu hyvän mielen kirjallisuus muunlaiseen moodiin ja […]

OOPPERASSA kummittelee, Kekkonen on Kapsäkissä, Minna Craucher Espoossa ja Maija Vilkkumaan Bosslady Jyväskylässä. Pariisin Punainen Mylly on pystytetty Helsingin Kaupunginteatteriin, Svenska Teaternissa jylläävät lapset Roald Dahlin Matildan johdolla. Ja piskuinen Lilla Teatern vetää isosti Dancer in the Darkia. Siis sitä Lars von Trierin elokuvaa, joka vuonna 2000 putsasi Cannesin festivaalin palkintopöytiä pääosaa esittäneen Björkin johdolla. […]