NOPEA VOITTOISA sota, mieluummin pelkkä operaatio. Sellaisten sanotaan houkuttelevan suurvaltojen napamiehiä, miksei pienempiäkin päälliköitä, kun kaivataan laahaavan suosion ja hengen nostatusta. Kommentaattoreiden kliseissä kootaan kansaa lippujen ympärille, käännetään katseita kotimaan sisäisistä ongelmista ulkoisiin vihollisiin. Epäilen, että empiiriset kokemukset eivät välttämättä tue tuota hallitsemisen teoriaa. Lähinnä tulee mieleen Falklandin sota vuonna 1982, joka avitti Margaret Thatcherin […]

KULTTUURIALOJEN kamppailu tulevaisuudestaan on siirtynyt Kansalaistorin miekkareista ja muista protesteista sisätiloihin ja askeleen lujemmalle pohjalle. Ensin saimme Markus Leikolan paneutuneen selvityksen kirja-alasta, ja eilen Cupore julkaisi tutkimustietoon perustuvan raportin kulttuuripolitiikan tilasta. Hyvä niin, mutta laakereille ei ole varaa jäädä lepäämään. Poliittisen keskustelun pyöriessä velkajarruissa kohti ensi kevään eduskuntavaaleja on vaara, että selonteot ja raportit jäävät […]

AJATUSPAJA MAGMA julkaisi tällä viikolla Jens Bergin raportin ruotsin kielen tulevaisuusnäkymistä pääkaupunkiseudulla. Avustin sitä tilastoanalyyseillä 2000-luvun väestörakenteen muutoksista sekä poliittisesta vaikuttamisesta lähinnä RKP:n vaalimenestyksen pohjalta. Näiden kahden välillä on voimakas korrelaatio, vaikka kaikki ruotsinkieleiset eivät suinkaan äänestä RKP:tä. Ja toisaalta puolue vetää jonkin verran ääniä myös suomen äidinkielekseen rekisteröineiltä sekä vieraskielisiltä. Minkälaisia johtopäätöksiä siis rohkenee […]

Venäjä lähti hakemaan apua hiipumiseensa aloittamalla valloitussodan Ukrainassa, mutta nyt tykinruoka ja miinanpolkijat alkavat olla lopussa. KIRJAILIJA Milan Kundera aloitti kuuluisan esseensä Keski-Euroopan tragediasta viittaamalla Unkarin tietotoimiston johtajaan, joka neuvostojoukkojen vyöryessä Budapestiin marraskuussa 1956 viestitti teleksillä ulkomaailmaan: ”Me kuolemme Unkarin ja Euroopan puolesta.” Samalla tavalla on neljän viime vuoden aikana vedottu Ukrainan auttamiseksi. Onko siis […]

KUN PARI EDELLISTÄ normipyhää oli mennyt työkiireiden merkeissä, helatorstain arkipyhä maistui poikkeuksellisen tervetulleelta. Varsinkin, kun onnistui pyhittämään sen vastailmestyneen romaanin lukemiseen. Vieläpä italialaisen, vaikka ei Vincenzo Latronicon pieni kirja Täydellistä (suom. Leena Rantanen) ole erityisesti Italiaa. Sieltä kotoisin oleva päähenkilöpariskunta Anna ja Tom ovat Berliiniin asettuneita ”ekspatteja”, puoliboheemeja professionaaleja toisten kaltaistensa kansainvälisessä joukossa. Nuoret diginomadit […]

PENTIKULMAN vappumarssi oli tänäkin vuonna peruttu osanottajien ilmeisen vähyyden vuoksi. Niinpä suuntasin päivän kuntoilun Urjalan kirkonkylälle Laukeelaan ja sieltä alkavalle metsäreitille, Pietarin polulle. Muistaakseni Täällä Pohjantähden altakaan ei löydy varsinaista vapunvieton kuvausta. Mielenosoituskulkue hengennostatuslauluineen kylläkin, kun vastaperustetun Työväenyhdistys Riennon väki kävi talvella 1907 todistamassa Laurilan Anttoon perheen traagista häätöä torpastaan. Mestari Halme oli värkännyt tähän […]

TUNNEN PISTON sydänalassa, kun ostan vastailmestyneen kirjan marketista. Noin periaatteessa olisi mieluisampaa asioida jossain oikeassa kirjakaupassa, jotka varmasti tarvitsevat joka euron pysyäkseen mukana bisneksessä. Mutta joskus hätä ei lue lakia. Suunnatessani pääsiäisen pitkäksi viikonlopuksi maakuntaan pysähdyin pikatien varressa ruokaostoksille ja havahduin siihen, että mukaan varaamistani kirjoista puuttui jotain. Hiljaiset pyhät ovat kuin pyhitetty Olli Jalosen […]

Näin naisten ja miesten puoluekannat eriytyvät Ruotsissakin MIKÄLI RUOTSIN valtiopäivät valittaisiin vain naisten äänillä, demarien Magdalena Andersson olisi ollut viimeiset neljä vuotta pääministeri. Ja jatkaisi maan johdossa myös seuraavan vaalikauden, vieläpä vahvan enemmistön tukemana. Äänestyskäyttäytymisen erkaantuminen sukupuolten välillä on ollut yksi 2000-luvun megatrendeistä. Temaattisissa painotuksissahan asenteissa on ollut eroa jo paljon kauemmin, kenties maailman sivu. […]

LYHENTÄÄKSENI klassikkovelkaani (ks. päivitys 29.3.) liityin Jaakko fatalistin ja hänen isäntänsä (suom. Jukka Mannerkorpi) seuraan ja viihdyin mainiosti. Valistusajan tunnettu ensyklopedisti Denis Diderot ei ollut tosikko tietosanakirjailija, vaan osasi käyttää taipuisaa kynäänsä – niin, mihin vain. Oppineen lahjakkuuden oli 1700-luvulla vielä mahdollista taittaa suurin piirtein kaikki kirjoitettu kaikilta aloilta. Merkitykselliseksi koettu proosa taisi olla rasteista […]

MILAN KUNDERAN romaanien paras lumo himmeni suurin piirtein samaa tahtia, kun hän ryhtyi 1990-luvulla kirjoittamaan niitä ranskaksi. Tuskin se kielestä oli kiinni. Teoksissa vain painottui hieman pikkunäppärä filosofinen tarkastelu juonen kuljetuksen ja henkilöhahmojen kustannuksella. Romaaneista tuli jotenkin liian tietoisia itsestään, kun tekijä luotasi lajityypin mahdollisuuksia älyllisiin harrastuksiin. Ehkä hän seurasi Robert Musilin metodia, jota aikalaiset […]