Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan putsasi Suomesta Leninin muistomerkit ja museon sekä neuvostovalmisteiset maailmanrauhan puolustajat Hakaniemen rannasta. Aleksanteri II:n patsas seisoo kuitenkin yhä pääkaupungin paraatipaikalla. Asetelma heijastaa Suomen kaksijakoista kokemusta idän ja lännen rajapinnalla. HELSINGISSÄ VIERAILEVAT turistit ihmettelevät usein, miksi Suomen poliittisessa sydämessä keskellä Senaatintoria seisoo Venäjän keisarin patsas. Miten se on mahdollista? Ympäröiviä kortteleita katsellessaan päiväturistikin […]

PENTUNA 1970-luvulla seurasin innokkaasti Eurovision laulukilpailuja. ABBAn ’Waterloo’ kolahtaa yhä, kuten myös Marie Myriamin esittämä ’L’oiseau et l’enfant’, ranskalaisten viimeinen voittaja, jonka Katri Helena tulkitsi suomeksi. Taidan osata Pertsa Reposen sanoituksen ’Lintu ja lapsi’ vieläkin suurin piirtein ulkoa. Suomen viisuehdokkaista suosikkini on Carita Holmströmin ’Älä mene pois’, Eero Koivistoisen sävellys (san. Hector, engl. Frank Robson […]

WALTER MOSLEY sai nelikymppisenä lentävän lähdön kirjailijauralleen. Matkaa maineeseen silasi kova dekkarifani Bill Clinton, joka presidentiksi pyrkiessään vuonna 1992 nimesi Mosleyn suosikikseen ja heilutteli toimittajien edessä tämän esikoista Devil in a Blue Dress. Sodanjälkeiseen Los Angelesiin sijoittuvan tarinan elokuvasovitusta ei tarvinnut pitkään odotella (1995), pääosassa Denzel Washington. Musta yksityisetsivä Easy Rawlins tuli totta kai tutuksi […]

NATIONELLA SÄRDRAG är i hög grad generaliseringar, ett slags nationella djupströmmar mot vilka dagspolitiken framträder som ytskum. Även om särdragen kan urskiljas i vardagens förhållningssätt, blir identiteterna på allvar tydliga först vid kriser och omvälvningar. Varför förhöll sig Finland och Sverige på olika sätt till covidpandemin, fastän länderna som samhällsmodeller är mycket lika varandra? Varför […]

KANSALLISET ominaispiirteet ovat melkoisia yleistyksiä, sellaista kansakunnan syvävirtaa, jota vasten päivänpolitiikka näyttäytyy pintakuohuna. Toki niitä voidaan havainnoida arkisissa suhtautumistavoissa, mutta tosimielellä identiteetit puskevat esiin vasta kohdattaessa kriisejä tai myllerryksiä. Miksi Suomi ja Ruotsi asennoituivat koronapandemiaan eri tavoin, vaikka ne ovat yhteiskuntamalliltaan kovin samankaltaisia? Miksi Suomi oli Ruotsia notkeampi hakeutumaan aikanaan EU:n ytimiin yhteisvaluuttaa myöten tai […]

KUN FLUNSSAN kourissa ei vetistävin silmin jaksa lukea ja televisiosta tulee vain hiihtoa norjalaisten mestaruuskilpailuista, lohdun niistämiseen ja yskän rykimiseen tuo Ylen Areena. Töpeksin syksyllä, kun en ajoissa hankkinut lippua Rakkautta & Anarkiaa -elokuvafestivaalin esitykseen Soundtrack to a Coup d’Etat (ohj. Johan Grimonprez, Belgia et al. 2024). Nyt vallankaappauksen soundtrackista saa 2,5 tuntia vastinetta Yle-verolleen. […]

Eurooppalaiselta sosiaalidemokratialta puuttuu nyt Saksan vaalitappioiden jälkeen suunnannäyttäjä. Pohjolassa näillä puolueilla on silti edellytykset menestykseen. KUN SAKSASSA syksyllä 2021 edellisen kerran järjestettiin liittopäivävaalit, tiedotusvälineet kyselivät, oliko Euroopassa meneillään sosiaalidemokratian renessanssi. Vasemmistovetoiset hallitukset johtivat koko Pohjolaa, ja ne saivat nyt seurakseen liittotasavaltaan SPD:n ympärille rakentuneen koalition. ”Demariruusu kukkii taas”, otsikoin minulta tilatun analyysin, mutta toppuuttelin muuten […]

KULTTUURIVÄEN viimevuotinen kapina hallituksen leikkaustoimia vastaan huipentui itsenäisyyspäivän aattona, kun lähes satatuhatta allekirjoitusta kerännyt Sakset seis! -adressi luovutettiin eduskuntapuolueille Kansalaistorin mielenosoituksen saattelemana. En ollut yksi allekirjoittajista, vaikka kulttuuria ja sen julkista rahoittamista toki kannatan, niin kulttuuripalvelujen suurkuluttajana kuin vaikkapa tällä kolumnilla. Ääntä ja meteliäkin on pidettävä demokraattisten keinojen puitteissa, jotta päätöksentekoon kohdistuu painetta hyvien asioiden […]

”ANTEEKSIANTAMISELLA ei ollut merkitystä, mutta unohtaminen oli kuolemaksi.” Näin linjaa Ta-Nehisi Coates Yhdysvaltain mustaa menneisyyttä peilaavan orjaromaaninsa Vesitanssija (suom. Einari Aaltonen, engl. 2019) viimeisellä sivulla 531. Luku-urakka loppuun pääsemiseksi ei ole vaikea, sillä paksu kirja on väljästi ladottu ja tarina tapahtumavetoinen. Melkeinpä kuin seikkailukertomus maustettuna fantasialla, jota muodikkaammin tavataan kai kutsua maagiseksi realismiksi. Tyylilaji ei […]

JOULUN ALLA 1920 Lenin astui suosionosoitusten saattelemana Venäjälle luotujen neuvostojen edustajakokoukseen esittelemään kansankomissaarien eli hallituksen toimia. Vaikka vihollisten suhteen tuli olla jatkuvasti varuillaan, sotiminen oli hänen tulkinnassaan saatu menestyksellä päätökseen. Läntisten naapurimaiden kanssa oli solmittu rauhansopimukset, joissa bolševikit tunnustivat periaatteidensa mukaisesti näiden itsenäisyyden ja suvereniteetin. Katse tuli nyt keskittää taloudelliseen kehitykseen, joka vaati vastaavia voimanponnistuksia, […]