Sisaruksia, vaan ei kaksosia – Suomi ja Ruotsi toistensa julkisuus- ja kulttuurikuvassa. Magma, 2023. (100 s.) PDF /
Syskon, men inte tvillingar – Finland och Sverige i den ömsesidiga mediediskussionen. Magma, 2023. (101 s.) PDF
“Rohkenen suositella varsinkin sellaisille ihmisille, jotka ovat kiinnostuneita Suomen ja Ruotsin suhteista tai maiden medioista tai viime ja tämän vuoden poliittisista ja turvallisuuspoliittisista ratkaisuista tai kaikista edellä mainituista asioista. Ja kaiken lisäksi raportin voi lukea kummalla kielellä haluaa tai molemmilla. Tätä sanotaan palveluksi!” Unto Hämäläinen
Kylmän sodan ja ristiriitojen puolue. SDP:n historia 4. 1952-1957. Siltala, 2022. (480 s.)
“…kulkee kuin jännityskertomus. […] Mikko Majander ei ole jättänyt kiveäkään kääntämättä penkoessaan puolueen saloja. Majander ei suotta silottele pimeää vaihetta Sdp:n historiassa, vaan kirjoittaa konkreettisesti, värikkäästi ja iskevästi.” Unto Hämäläinen, Helsingin Sanomat
“Kirja vaiherikkaasta ajanjaksosta on ammattimiehen perusteellista työtä. Majander ei vain hallitse laajaa lähdekirjallisuutta ja arkistoaineistoa. Hänellä on myös aitoa tuntumaa ajan ihmisten ajatteluun ja mielipiteenmuodostukseen.” Pekka Harttila, Satakunnan Kansa
“Mikko Majanderin kuvaus Sdp:n suistumisesta yli vuosikymmenen sisällissotaansa muistuttaa antiikin tragediaa: turhia kohtalon oikkuja ja kostautuvaa kunnianhimoa” Hannu Miettunen, Turun Sanomat
“Mikko Majanders SDP-historik del 4 är en verklig tungviktare i historieskrivningen om efterkrigstidens Finland. Även om den behandlade tidsperioden är kort och fokus är på ett politiskt partis historia, är det omkringliggande samhällets historia ständigt närvarande i berättelsen. Samtidigt känns boken ytterst aktuell för vår tids politisk händelser.” Matias Kaihovirta, Finsk Tidskrift
Komplekseja, kilpailua ja kumppanuutta Suomen ja Ruotsin suhteissa. Siltala, 2020. (270 s.)
Ehdokas vuoden 2020 historiateokseksi (kunniamaininta) ja Kanava-tietokirjapalkinnon finalisti
”Majanderin kirja on koukeroisesta nimestään huolimatta sujuvasti kirjoitettua ja terävästi ajateltua aikalaishistoriaa parhaimmillaan.” Kanava-tietokirjapalkintoehdokas
”Komplekseja, kilpailua ja kumppanuutta tarjoaa erinomaisen päivityksen suomalais-ruotsalaisten suhteiden suomalaisen puolen lähihistoriaan.” Johanna Rainio-Niemi, Helsingin Sanomat
”Majander har skrivit en intressant och medryckande bok om de politiska relationerna mellan Sverige och Finland. […] Majander har visat stor integritet i sitt arbete, vilket visas av att han inte sällan ifrågasätter vedertagna finska synsätt.” Peter Stenlund, Hufvudstadsbladet
”Terävällä esseetyylillä kirjoittava Mikko Majander on yksi harvoista Suomen ja Ruotsin suhteisiin perehtyneistä asiantuntijoistamme. Lajityyppinsä edustajista hän on nostanut esikuvikseen jo edesmenneet Max Jakobsonin ja Krister Wahlbäckin. Majanderin lisäksi heidän upean työnsä jatkajia ei valitettavasti ole kovin monta.” Seppo Hentilä, Työväentutkimus
Ruotsin malliin. Pohjoismaat suomalaisessa politiikan argumentaatiossa. Magma, 2/2019. (73 s.) PDF
Sammanfattning på svenska: ”Så som i Sverige – Norden som förebild i den finländska politiska argumentationen”.
Tuhansia merkkejä politiikasta I-III. Ajankohtaiskommentaarien kronikkaa 2012-2017. Kalevi Sorsa -säätiö, 2013, 2015 & 2017. (152, 144 & 224 s.)
Kronikat ovat luettavissa Sorsa-säätiön sivuilta linkeistä PDF, PDF ja PDF.
”Lyhyistäkin kirjoituksista näkyy Majanderin esseistin taito ja monipuolinen kiintyminen kulttuuriin ja historiaan. Historiallinen ajattelu avaa eri elämänalueiden yllättäviä yhteyksiä ja auttaa purkamaan itsestäänselvyyksiä eli nostamaan asioita vaihtoehtojen ja kamppailujen poliittiselle kentälle.” Pauli Kettunen
Lukemisen hulluus. Esseitä aikamme kulttuurista. Into, 2014. (227 s.)
”Mikko Majander on tervehenkinen ja asiantunteva kolumnisti, raikkaasti kulturelli, rennosti altis uudelle. Hän ei juutu valmiiksi pureskeltuihin asetelmiin vaan on valmis yllättäviin kohtaamisiin. Sellainen on tae tuoreudesta.” Matti Saurama, Demokraatti
Paasikivi, Kekkonen ja avaruuskoira. Historiaesseitä. Siltala, 2010. (246 s.)
”…miten saada lukija koukutettua niin, että hän jaksaa lukea tarinan, jonka loppuratkaisun hän tietää? Majander on käyttänyt paljon aikaa ja vaivaa journalististen siltojen rakentamiseen. Lukijaa viedään välillä asiasta sivuun, mutta niin taitavasti, ettei siirtymäkohtaa huomaa. Hieno suoritus.” Unto Hämäläinen, Helsingin Sanomat
Demokratiaa dollareilla. SDP ja puoluerahoitus pulataloudessa 1945-1954. Otava, 2007. (348 s.)
“Demokratiaa dollareilla on tämän syksyn suuri poliittinen kirja.” Unto Hämäläinen, Helsingin Sanomat
“Rahan liikkeiden selvittäminen antaa mahdollisuuden kuvata kokonaista aikakautta ja rikkoa historiantutkimuksen vakiintuneita kaavoja. Jos tämä tutkimus pitäisi jotenkin lokeroida, ehdottaisin nimilapuksi kylmän sodan poliittista talous- ja sosiaalihistoriaa.” Joni Krekola
Kansanvalta koetuksella. Suomen eduskunta 100 vuotta 3. Edita, 2006.
Mikko Majander: ‘Pitkä parlamentti 1939-1945’, s. 265-335.
Pohjoismaa vai kansandemokratia? Sosiaalidemokraatit, kommunistit ja Suomen kansainvälinen asema 1944-51. SKS (Bibliotheca Historica 88), 2004. (505 s.)
Väitöskirjan laaja johdanto/yhteenveto ‘Miksi Suomesta ei tullut kansandemokratiaa?’ on luettavissa Helsingin yliopiston ethesis-linkistä.
“Majander muotoilee elegantin teorian siitä, miten heikkokin voima voi vaikuttaa jos vahvat voimat ovat tasapainossa.” Jukka Tarkka, Helsingin Sanomat
“Majanderin kirja on täynnä mielenkiintoisia yksityiskohtia ja sivujuonteita, jotka houkuttelevat seuraamaan niitä pidemmällekin. Kirjan tärkein anti on kuitenkin se kokonaiskuva, joka artikkeleista hahmottuu Suomen asemasta ja Suomesta käydystä valtataistelusta sodanjälkeisinä vuosina. Se, että Suomi säilyi demokraattisena pohjoismaana, ei todellakaan ollut mikään itsestäänselvyys.” Erkki Tuomioja
Artikkeleita ja tutkielmia
Opinionsmätning om de svenskspråkigas röstningsbeteende inför presidentvalet 2024 / Mielipidemittaus ruotsinkielisten äänestysaikeista presidentinvaaleissa 2024’. Magma 15.1.2024. (8 / 8 s.) (PDF på svenska & suomeksi)
’Presidentinvaalit voivat olla pienistä kiinni’. Ståhlbergista Kekkoseen & Koivistosta Niinistöön ja 2020-luvulle, Politiikasta.fi 19.9. & 20.9.2023.
’Soitellen sotaan 1939 ja 2022’. Kanava 3/2022.
Ruotsinkielinen Suomi aluevaaleissa 2022 / Den svenskspråkiga Finland i välfärdsomredsvalet 2022. Magma, 2022. (30 / 30 s.) (ks. magma.fi, PDF suomeksi & på svenska)
’Demariruusu kukkii taas’. Politiikasta.fi 12.10.2021.
’Hävittäjät heijastavat Suomen viiteryhmää’. Teoksessa Raportti uusien hävittäjien hankinnasta. Toim. Kimmo Kiljunen. Into, 2021, s. 247-256.
’Kohtauksia Paasikiven kanssa 1955’, 7.2.2020 (jkpaasikivi.fi).
’Etuvartiossa vai etupiirissä?’ Kanava 7/2019.
’Asevelisosialisti’. Teoksessa Merkillinen Mauno. Toim. Seppo Lindblom & Pekka Korpinen. Otava, 2019, s. 14-35.
Pinnalla pysymisen taito. Ruotsinkielinen Suomi Euroopan parlamentin vaaleissa 1994-2019/Konsten att hållas flytande. Den finlandssvenska representationen i EU-valen 1994-2019. Magma, 2019. (17/16 s.) (ks. magma.fi, PDF suomeksi & på svenska)
’Mauno Koiviston muistoluento’, 28.11.2017 (ks. Paasikivi-Seura).
’Kenen Suomi?/Vems Finland?’. Teoksessa Demokratian kohtalo/Demokratins öde. Toim./Red. Nils Erik Forsgård. Förlaget & Magma, 2017, s. 15–26/14–26.
’Suomen sija maailmassa’. Julkaisussa Seitsemän näkymää Suomelle. Ajatuspajojen tulevaisuusvisioita. Agenda et al., 2017, s. 59–66 (ks. sorsafoundation.fi).
’Turski Tyyne muurinmurtajana’. Teoksessa Rohkea kynä. Syntymäpäiväkirja Maria Lähteenmäelle. Toim. Oona Ilmolahti & Sinikka Selin. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2017, s. 83–108 (ks. thpts.fi).
’Toinen Amerikka? Luonnoksia Vietnamin sodan vastakulttuurista’. Teoksessa Ilmestyskirja. Vietnamin sodan kulttuurihistoriaa. Toim. Hanne Koivisto, Kimi Kärki & Maarit Leskelä-Kärki. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2016, s. 225–258 (ks. thpts.fi).
’Espanja sydämessä’. Teoksessa No pasarán! Espanjan sisällissodan kulttuurihistoriaa. Toim. Hanne Koivisto & Raimo Parikka. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2015, s. 419–462 (ks. thpts.fi).
MM & Johannes Koskela: ’Kulttuuri kuuluu kaikille’. Teoksessa Jakolinjojen Suomi. Toim. Antti Kaihovaara. Kalevi Sorsa -säätiö, 2015, s. 207–226 (ks. sorsafoundation.fi).
’Periaateohjelma ja puolueidentiteetti’. Teoksessa Vasemmiston tulevaisuus. Toim. Pirjo Alijärvi, Hildur Boldt, Ismo Kainulainen & Katri Söder. SDP/TSL, 2014, s. 39–44.
’Mauno Koivisto – yksinäinen sheriffi, filosofikuningas’. Teoksessa Presidentti johtaa. Suomalaisen valtiojohtamisen pitkä linja. Toim. Seppo Tiihonen, Maritta Pohls & Juha Korppi-Tommola. Siltala, 2013, s. 213–235.
’Vaalien kaari Ståhlbergistä Niinistöön’. Teoksessa Presidentin vaali ja poliittinen mobilisaatio. Toim. Mikko Majander. Kalevi Sorsa -säätiön julkaisuja 5/2012, s. 13–51 (ks. sorsafoundation.fi).
’Helsingin ”vasen ranta”’. Teoksessa Unioninakseli – pääkaupungin läpileikkaus. Toim. Henrik Meinander. Teos, 2012, s. 64–73.
’George F. Kennan – koko vuosisadan näkijä’. Kanava 3/2012, s. 21–26.
’Ahmatovasta Arbatin lapsiin’. Teoksessa Ei ihan teorian mukaan. Toim. Mikko Majander & Kimmo Rentola. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura & Yhteiskunnallinen arkistosäätiö, 2012, s. 225–239 (ks. thpts.fi).
’Tannerin ”toinen tuleminen”’. Työväentutkimus 2011, s. 6–14 (ks. tyovaenperinne.fi).
’1959/2010’. Teoksessa Matias Möttölä & Pilvi Torsti: Pelastuskirja. Nyt! Käsikirja kans(s)alaisten yhteiskunnalle. WSOY (Barrikadi 19), 2010, s. 12–21.
’SDP:n menetetty maine?’. Teoksessa Pitkänsillan tuolta puolen… Puheenvuoroja työväenliikkeen historiasta, tilasta ja tulevaisuudesta. Toim. Maria Lähteenmäki & Anu Suoranta. Työväen Arkiston julkaisuja no. 5, 2010, s. 46–57.
’Med apelsiner mot kommunismen. Kontakter mellan finska och norska socialdemokrater 1945–54’. Arbeiderhistorie. Årbok for Arbeiderbevegelsens arkiv og bibliotek. LO Media, Oslo 2009, s. 122–151.
’Britain’s Dual Approach: Labour and Finnish Social Democracy, 1944–51’. Teoksessa From War to Cold War. Anglo–Finnish Relations in the 20th Century. Toim. Juhana Aunesluoma. SKS (Studia Historica 72), 2005, s. 105–146.
’Paavo Lipponen (1941–) – pääministeri, eduskunnan puhemies, SDP:n puheenjohtaja’. Suomen kansallisbiografia 6. SKS (Studia Biographica 3:6) 2005, s. 257–261.
’Irti punamullasta? Rapsodia SDP:stä ja maalaisliitosta 1950-luvulla’. Työväentutkimus 2005, s. 17–21.
’Svinhufvudin–Paasikiven linja’. Tieteessä tapahtuu 8/2004, s. 12–14.
’Post-Cold War Historiography in Finland’. Teoksessa The Cold War – and the Nordic Countries. Historiography at a Crossroads. Toim. Thorsten B. Olesen. University Press of Southern Denmark, 2004, s. 43–82.
’Sotaan Churchillin saappailla’. Ulkopolitiikka, Vol. 41 (2004) No. 2, s. 59–63.
’Uuno Hiironen (1901–1974) – SAK:n sihteeri’. Suomen kansallisbiografia 3. SKS (Studia Biographica 3:3), 2004, s. 809–810.
’Asekätkentää ja kaappaushuhuja’. Teoksessa Kasarmin kosketus. Kulkulupa onnelaan. Toim. Leena Koivuneva. Hämeenlinna 2003, s. 51–54.
’Karl-August Fagerholm (1901–1984) – pääministeri, eduskunnan puhemies, Alkon pääjohtaja, valtioneuvos’. Suomen kansallisbiografia 2. SKS (Studia Biographica 3:2), 2003, s. 708–713.
’Uudelle ambitiotasolle’. Historiallinen Aikakauskirja, Vol. 100 (2002) No. 2, s. 183–185.
’Periodisointi, nimeäminen, historiakäsitys’. Tieteessä tapahtuu 5/2002, s. 15–18.
’Tanner-viha ilman naamioita’. Teoksessa Työväki ja tunteet. Toim. Elina Katainen & Pirkko Kotila. Työväen Historian ja Perinteen Tutkimuksen Seura (Väki Voimakas 15), 2002, s. 197–250.
’Irti inhasta idästä’. Kosmopolis, Vol. 31 (2001) No. 1, s. 51–61.
’Jälkiviisautta, traumaa ja karnevaalia’. Teoksessa Entäs kun tulee se yhdestoista? Suomettumisen uusi historia. Toim. Johan Bäckman. WSOY, 2001, s. 90–102.
’SAK ja kylmä sota 1945–51’. Teoksessa Ajankohta. Poliittisen historian vuosikirja 2001. Toim. Elina Katainen. Poliittinen historia, Helsingin ja Turun yliopistot, 2001, s. 213–268.
’Jazz ja kylmän sodan kulttuuririntamat’. Kosmopolis, Vol. 30 (2000) No. 3, s. 31–55.
’Yrjö Koskisen suuri kertomus Suomen kansan historiasta. Postmoderni luenta’. Teoksessa Jäljillä. Kirjoituksia historian ongelmista. Osa 1. Toim. Pauli Kettunen, Auli Kultanen & Timo Soikkanen. Kirja-Aurora, 2000, s. 497–517.
’Kolmatta tietä 2000-luvulle? Sosiaalidemokratia suuntaa etsimässä’. Kosmopolis, Vol. 29 (1999) No. 4, s. 67–81.
’Die Ostpolitik der Sozialdemokratischen Partei Finnlands und die deutsche Frage’. Teoksessa Deutschland und Finnland im 20. Jahrhundert. Toim. Edgar Hösch, Jorma Kalela & Hermann Beyer-Thoma. Harrassowitz, 1999, s. 199–234.
’The Paradoxes of Finlandization’. Northern Dimensions. The Yearbook of the Finnish Institute of International Affairs 1999, s. 85–94, & RUSI Journal (Britannia) August 1999, s. 76–83.
’En nyvurdering af Finland under Den Kolde Krig’. Udenrigs (Tanska), Vol. 53 (1998) No. 4, s. 36–43.
’Neuvostoliiton vihollinen numero yksi’. Teoksessa Väinö Tanner – monen särmän mies. Vuosisadan vaikuttaja tänään. Toim. Arvo Ahlroos & Ritva-Liisa Pilhjerta. Väinö Tannerin Säätiö, 1998, s. 35–46.
(& työryhmä): ’Pakoon yli Pohjanlahden’. Teoksessa Ajankohta. Poliittisen historian vuosikirja 1998. Toim. Joni Krekola. Poliittinen historia, Helsingin ja Turun yliopistot, 1998, s. 116–141.
’Uuno Hiironen toverituomioistuimessa eli kommunistit ammattiyhdistys- ja puoluelogiikan välissä’. Teoksessa Aave vai haave. Toim. Tauno Saarela et al. Työväen Historian ja Perinteen Tutkimuksen Seura (Väki Voimakas 11), 1998, s. 237–273.
’The Soviet View on Social Democracy: From Lenin to the End of the Stalin Era’. Teoksessa Communism. National & International. Toim. Tauno Saarela & Kimmo Rentola. SHS (Studia Historica 58), 1998, s. 61–104.
’Sota-Tannerin synty’. Teoksessa …vaikka voissa paistais? Venäjän rooli Suomessa. Toim. Jorma Selovuori. WSOY, 1998, s. 322–352.
’Suomettumisen toinen potenssi’. Ulkopolitiika, Vol. 35 (1998) No. 1, s. 5–12.
’Vaaran vuosien vankina’. Historiallinen Aikakauskirja, Vol. 96 (1998) No. 1, s. 62–66.
’Tillbaka till den nordiska gemenskapen. De finska socialdemokraterna och Norden 1944–1948’. Historisk Tidskrift för Finland, Vol. 82 (1997) No. 1, s. 45–76.
’Onnistuiko Ostpolitik? Kolme näkökulmaa kylmän sodan päättymiseen’. Teoksessa Lähihistoria. Teoriaan, metodologiaan ja lähteisiin liittyviä ongelmia. Toim. Timo Soikkanen. Turun yliopiston poliittinen historia, 1995, s. 240–256.
’Ennen kuin Pohjola asettui ”tasapainoon”. Pohjoismaat suurvaltaintressien raja-alueena kylmän sodan syntyvaiheissa’. Teoksessa Ajankohta. Poliittisen historian vuosikirja 1995. Toim. Timo Soikkanen & Mikko Majander. Poliittinen historia, Helsingin ja Turun yliopistot, 1995, s. 75–87.
’Finland in the Geopolitics of the Soviet Union’. Julkaisussa Minor Languages and Cultures in Contact. Abstracts of the Tempus-Conference 31. May–1. June 1995. Universities of Tartu and Groningen, 1995, s. 42–44.
’Työväenliikkeen Eurooppa – historiallinen katsaus’. Suunta 2000 2/1995, s. 12–19.
’The Limits of Sovereignty. Finland and the Question of Marshall Plan in 1947’. Scandinavian Journal of History, Vol. 19 (1994) No. 4, 309–326, & teoksessa Finnish–Soviet Relations 1944–1948. Toim. Jukka Nevakivi. Department of Political History, University of Helsinki, 1994, s. 100–128.
’Kylmän sodan juoksuhaudoista liennytyksen foorumeille. SDP:n tie Moskovaan ja murros kansainvälisessä sosiaalidemokratiassa 1960-luvulla’. Julkaisussa 60-luku. KSL, 1994, s. 44–50.
’Ministerivaltiosihteeri Woldemar Carl von Daehn Suomen ja Venäjän suhteissa’. Julkaisussa Koti-Sippola. Toim. Kirsti Siraste. Sippolan Kotiseutuyhdistys, 1994, s. 54–56.
’Urho Kekkonen ja Neuvostoliitto’. Teoksessa Raimo Väyrynen: Tasavalta kasvaa ja kansainvälistyy 1956–1981. Tasavallan Presidentit. Weilin+Göös, 1994, s. 86–87.
’”Vaaran vuosista” järjestyksen palauttamiseen’. Teoksessa Ajankohta. Poliittisenhistorian vuosikirja 1994. Toim. Mikko Majander. Tutkijaliitto, 1993, s. 99–118.
’Mentaliteetin käsite poliittisen historian tutkimuksessa’. Teoksessa Ajankohta. Poliittisen historian vuosikirja 1992. Toim. Mikko Majander. Tutkijaliitto, 1992, s. 26–43.
& Cay Sevón: ’Ruotsi ilman naamiota?’ Ulkopolitiikka 3/1992, s. 40–44.
’Kommunistisk frontorganisation eller värnare av det västerländska samhällssystemet? Den finska fackföreningsrörelsen i det kalla kriget 1947–51’. Arbetarhistoria (Ruotsi), Nr 60, Vol. 15 (1991) No. 4, s. 27–31, & Årbog for arbejderbevaegelsens historie (Tanska) 1991. Århus 1991, s. 151–164, & ’Internationaalien välissä. SAK ja kylmä sota kansainvälisessä ammattiyhdistysliikkeessä 1947–51’. Ulkopolitiikka, Vol. 28 (1991) No. 4, s. 40–46.
’YYA-sopimus Koiviston ajan Suomessa. Keskustelun kaksi kierrosta’. Ulkopolitiikka 1/1991, s. 41–54, & ’The Finnish–Soviet Treaty of Friendship, Cooperation and Mutual Assistance in Finland under President Koivisto. Two Rounds of Discussion’. Yearbook of Finnish Foreign Policy 1991, s. 32–40.
’”Paasikivi-Seuran pikkuveli”. Nuoren Polven Ulkopoliittinen Yhdistys (NPUY) 1962–1974’. Ulkopolitiikka, Vol. 25 (1988) No. 4, s. 56–65.