”ULKOMAISTEN matkailijoiden yöpymisissä ennätys”, Visit Finland otsikoi tuoreen tiedotteensa (17.2.) vuoden 2025 majoitustilastoista. Hyvä, hyvä! Jokainen näistä 7,2 miljoonasta yövieraasta juontuva euro on tarpeen, kun Suomea kammetaan nousuun.
Olen aikaisemmissa analyyseissa seurannut Ruotsista tänne suuntautuneen matkailun kehitystä. Niin rakkaita lähinaapureita kuin olemmekin, palautuminen edes pandemiaa edeltäneelle tasolle on ollut kivuliaampaa kuin monista muista lähtömaista.
Eikä siihen ylletty viime vuonnakaan. Vuosikasvua kertyi kyllä 4,0 prosenttia, mutta vuoden 2019 Ruotsista saapuneiden yöpymisistä jäätiin yhä jälkeen 2,9 prosenttia.
Balanssin painaa miinukselle erityisesti Ahvenanmaa, johon suuntautunut matkailu jatkaa taantumistaan. Ennen pandemiaa siellä rekisteröitiin yli 172 000 ruotsalaisyöpymistä, mutta viime vuonna jäätiin 147 000:een. Laskua on lähes 15 prosenttia, ja vuoteen 2024 verrattunakin yli 4 prosenttia.
MANNER-SUOMESSA sentään myös Ruotsin matkailijat ylittivät viimein parilla prosentilla pandemiaa edeltäneet yöpymisluvut, vaikka Suomen Lappi ei vedä heitä (–4,3 % verrattuna vuoteen 2019) samaan tapaan kuin eteläisempää Eurooppaa tai muuta maailmaa.
Naapurista vierailevien kasvu on kohdistunut maakunnista Uudellemaalle (+4,4 %), Pohjanmaalle (+3,0 %) ja Pohjois-Pohjanmaalle (+33,7 %). Entiset asemansa matkakohteena jo aikaisemmin hukannut Varsinais-Suomi polkee paikallaan (+0,3 %).
Kuriositeettina voi manita Etelä-Karjalan, joka on menettänyt puolet ruotsalaisyöpymisistään sitten vuoden 2019. Johtuneeko itärajan sulkeutumisesta ja Venäjä-suhteen muutoksesta.
Matkailijamäärät idässä tosin liikkuvat vain muutamissa tuhansissa, samoin kuin sisä-Suomessa, jossa Päijät-Häme (–23,3 %) ja Keski-Suomi (–21,7 %) ovat suurimpia pudottajia. Kasvuun ovat yltäneet Kanta-Häme (+22,9 %) ja Etelä-Savo (+17,3 %).
ABSOLUUTTISISSA luvuissa Saksa (vuonna 2025: 771 430) ja Britannia (686 879) ovat kirineet majoitusöillä mitattuna aina vain kauemmaksi Ruotsista (542 387), ja Yhdysvallatkin (493 535) kolkuttelee kohta kannoilla.
Jos Ahvenanmaa pudotetaan laskuista, menee Ranskakin (421 324) jo selvästi Ruotsin (395 287) edelle.
Verrattaessa vuoteen 2019 muiden kärkimaiden kuin Ruotsin kasvuprosentit ovat huimia: Saksa 16,5, Britannia 20,7, Yhdysvalat 59,7, Ranska 23,6, Alankomaat 19,2, Italia 50,3 ja Espanja 24,5.
Kiinalaisten ja japanilaisten yöpymiset ovat myös hyvässä kasvussa, mutta heidän toipumistaan pandemiaa edeltäneelle tasolle on hidastanut Venäjän ilmatilan sulkeutuminen Suomeen tuovalta lentoliikenteeltä.
MIKÄ SELITTÄÄ Ruotsin suhteellisen osuuden taantumaa Suomen matkailumarkkinoilla? Visit Finlandin viittaa niin sanottuun coolcation-ilmiöön: ”Suomi on hyötynyt viileästä kesästä, vahvasta talvitarjonnasta sekä luonnon, tilan ja turvallisuuden vetovoimasta.”
Ruotsilla noita riittänee omastakin takaa. Lisäksi Norjasta on tulossa Suomelle yhä kovempi kilpailija haviteltaessa talvisesongin kansainvälisiä turistivirtoja.
Visit Finlandin tiedotteesta käy myös ilmi, että ”vierailu tuttavien tai sukulaisten luona” on laskenut ulkomaisten matkailijoiden motiivina 9 prosenttia viime vuodesta. Niin sanotut ruotsinsuomalaiset lienevät huomattava ryhmä tuossa kategoriassa.
Suurten siirtolaisvuosien rivit ovat 2000-luvun edetessä ikääntyneet ja harvenneet. Seuraavien sukupolvien suhde Suomeen on väistämättä etäisempi, niiden periaatteellista kiinnostusta yhtään väheksymättä.
Samanaikaisesti maahanmuutto muualta maailmasta on ollut kasvattamassa Ruotsin väestöä yli kymmeneen miljoonaan. Tässä yhtälössä ei ole lainkaan itsestään selvää, että Suomi säilyttää asemansa riviruotsalaisten kiinnostuksen, saati matkasuunnitelmien kohteena.