KUN SDP VALITSI JOULUKUUSSA Suomelle uutta pääministeriä, toimittajat kyselivät ahkerasti kommentteja kandidaateista. Erityisesti tiukkattiin sitä, eikö Sanna Marin ole sellainen paatoksellinen punavihreä vasemman laidan kulkija.

En erityisemmin innostunut tällaisesta lokerointitavasta. Olennaisempaa minusta oli nostaa esiin toisenlaista piirrettä Marinin poliittisesta urasta. Hän oli osoittanut leimallisesti kykyä kasvaa tehtäviensä mukana.

Se oli nähty Tampereen kaupunkipolitiikassa ja SDP:n varapuheenjohtajana, kun yllättäen piti ryhtyä puolueen vaalikampanjan kärkikasvoksi. Oli kohtuullista toivoa, että sama kehitys jatkuisi, vaikka harppaus pääministeriksi edellytti melkoista loikkaa.

KUHERRUSKAUSI MAAILMAN median lemmikkinä päättyi päälle salakavalasti vyöryvään virukseen. Ounastelin, että poikkeusolot tuskin pelaisivat populistien pussiin. Koetellut poliittiset liikkeet saivat kovan edessä tilaisuutensa palauttaa rapistunutta uskottavuuttaan.

Kunhan pää pysyisi kylmänä ja harkinta hyvänä, sillä virheisiin ei ole liiemmälti varaa edes epävarmuuksien keskellä. Ihan näin ankaraa kasvun paikkaa ei nuorelle pääministerille osattu etukäteen kuvitella.

Perinteinen politiikka joutui paussille. Voi kuinka mukavaa olisikaan taas seurata ja kommentoida vääntöjä uudistuksista, joissa ideologiset lähtökohdat ja pragmaattiset tavoitteet ottavat mittaa toisistaan. Pieniä valtapelejä on vähemmän ikävä.

KOLME VUOTTA SITTEN kirjoitin sosiaalidemokraateilta vaisusti sujuneiden kuntavaalien jälkeen kolumnin, jolle leikittelin otsikoksi ”Santa Marin, SDP:n Jeanne d’Arc”. Rivien välissä oli tarkoituksena hiukan myös varoittaa, että nousevaa tähteä ei poltettaisi loppuun ennen aikojaan.

”Too much, too young” – liikaa liian nuorena – on politiikastakin tunnistettavissa oleva diagnoosi, jonka selkein oireyhtymä lienee vauhtisokeus. Sellaisesta ei Marinin kohdalla ole näkynyt merkkejä, vaikka sekä henkilökohtaiset että puolueen kannatusluvut ovat mairitelleet.

Gallupit muodostavat petollisen kuvastimen kertomaan, kuka on maassa kaunehin. Toisaalta on turhanaikaista ennustella, että SDP sukeltaa yhtä nopeasti kuin on noussut, kunhan koronasta edetään toisella tapaa karuun todellisuuteen.

Marinilla on hyvät mahdollisuudet pitkäjänteiseen menestykseen, kunhan ei ota mitään annettuna vaan on aina valmis voittamaan kaiken uudelleen.

 

Julkaistu Demokraatissa 10/28.5.2020