HOLLANTILAISILLA OLI huhtikuussa mahdollisuus harjoittaa suoraa demokratiaa kansanäänestyksen muodossa. Kansalaiset pääsivät ilmaisemaan mielipiteensä siitä, hyväksyvätkö he vuoden 2016 alussa jo voimaan tulleen assosiaatiosopimuksen Euroopan unionin ja Ukrainan välillä. Eivät hyväksyneet. Tai ainakin vastaan panivat yli 60 prosenttia heistä, jotka vaivautuivat asiassa äänestämään asti. Enemmistöstä ei oikein voi puhua, sillä vain 32 prosenttia äänioikeutetuista osallistui tähän […]

SUOMI ON YLPEÄ kansanvaltaisesta historiastaan. Naisten äänioikeus vuodelta 1906 on kansainvälinen merkkipaalu. Rintaa röyhistää myös se, että Suomi oli ainoa ensimmäisestä maailmansodasta itsenäistynyt valtio, jossa demokraattinen järjestelmä kesti katkeamatta läpi 1900-luvun kuohujen. Menestyksen varjopuolella kaikki käytännöt tuskin täyttivät demokratian oppikirjojen määritelmiä. Kymmenet tuhannet olivat sisällissodan jälkeen vailla kansalaisluottamusta ja poliittisia oikeuksia. Kansanedustajia passitettiin vankilaan niin […]

ENSIMMÄISTEN ALUEVAALIEN äänestyspaikat ovat vasta avanneet ovensa, kun luen Helsingin Sanomista kolumnillisen huolta edustuksellisen demokratian toteutumisesta. ”Tilanteen korjaaminen edellyttää yhteiskunnallista palvelumuotoilua, jossa vaalit eivät näyttele pääosaa vaan äänestäjät”, päätoimittaja Kaius Niemi täräyttää. Etsin kiinnostuksella, mitähän tuo voisi tarkoittaa käytännössä, mutta teksti tarjoaa kovin niukasti täsmennystä. Vaalijärjestelmää Niemi vaatii pikaisesti uudistettavaksi, eikä siihen riitä jo sovittu […]

PUOLUEIDEN KANNATUSMITTAUKSET aluevaalien alla lienevät poikkeuksellisen epävarmoja. Vaalit ovat ensimmäiset laatuaan, joten historiallinen faktapohja tilastollisille korjauskertoimille on heikko. Lisäksi äänestysaktiivisuus on kaikissa odotuksissa alhainen. Taloustutkimus ja Kantar TNS osannevat rutinoituneina tekijöinä kuitenkin hommansa. Niiden tulokset vaalien loppusuoralla viittaavat yhtäpitävästi siihen, että kolmen kärjen valloittaisivat Kokoomus, SDP ja Keskusta, jotka edustavat poliittisen pelikentän perinteisiä voimia. En […]

RUOTSILLE SOPII MIKÄ tahansa turvallisuusjärjestely Venäjän/Neuvostoliiton kanssa, kunhan se tapahtuu Pohjanlahden itäpuolella. Näin vitsailtiin vielä kylmän sodan aikana Ruotsin idänpolitiikan suuresta linjasta, joka juontuu 1810-luvulta asti, kauempaakin. Kyyninen näkemys viittaa siihen geopoliittiseen asemaan, jossa Suomi muodosti puskurivyöhykkeen alueen kilpailevaan mahtivaltioon nähden. Ensin Ruotsin kuningaskunnan itäisinä maakuntina, sitten Venäjän keisarin suuriruhtinaskuntana, ja viimein suvereenina tasavaltana, jonka […]

KYLMÄN SODAN AIKAISESSA blokkijärjestelmässä puolueeton Suomi halusi olla pikemminkin lääkäri kuin tuomari, mieluummin sillanrakentaja kuin etuvartio idän ja lännen välisissä jännitteissä. Se merkitsi vuoropuhelun ylläpitämistä kaikkiin suuntiin, hyvien palvelusten tarjoamista, josta Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin toteutuminen Helsingissä 1975 loistaa yhä ajan diplomaattisena timanttina. Lännessä kyllä seurattiin tietyllä ihmetyksellä ja epäluulollakin, kuinka presidentti Urho Kekkonen ramppasi […]