KUN KESKUSTAN kannatus putosi kuukausi sitten mielipidemittauksissa kymmeneen prosenttiin, puheenjohtaja Annika Saarikkoa ymmärrettävästi harmitti ”niin, että savu nousee korvista” (HS 20.10.). Mutta analyysi ja toimintaohjelma olivat nekin valmiiksi harkittu.

Saarikon mielestä puolue ei ollut onnistunut kertomaan työstään hallituksessa ”ei-vasemmistolaisen Suomen työn ja yrittäjyyden äänenä. Kaikista vihervasemmiston ehdotuksista, joita olemme onnistuneet torjumaan.”

Hallituksen kakkospuolueen johtaja lupasi keskittyä kirkastamaan ”keskustalaisen politiikan kovaa ydintä” eikä turhia aikaillut. Käytännössä se näytti merkitsevän hallitustyöskentelyn jumiuttamista, osin jo sovituistakin lipeämistä.

Vanha puoluekuva Keskustasta kirkastui tai palautui mieleen, jos se joltakulta oli ehtinyt unohtua. Jäämme odottamaan talven gallupeja ja kevään vaaleja, onko änkyröinti yhä 2020-luvulla menestysresepti eksistentiaaliseen ahdinkoon.