HALLITUSTUNNUSTELUJEN kiinnostavimmat linjaukset ovat toistaiseksi tulleet piskuisen RKP:n piiristä. Vastaukset kokoomusjohdon kysymyspatteristoon olivat tervetulleen suoria puolueelta, jonka usein väitetään lähtevän kenen tahansa kelkkaan, kunhan ruotsin kielen asemasta ei tingitä.

Ruotsalaiselle kansanpuolueelle kieli on luonnollinen kynnyskysymys, mutta pelissä on paljon muutakin. ”Ett regeringssamarbete mellan SFP och Sannf blir inte verklighet om inte SFP säljer sin liberala, humana och miljövänliga själ”, Hufvudstadsbladet muotoilee päivän pääkirjoituksessaan.

Ei ihme, että puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson ei hehkuttele valta-asemaa hallituspelin vaa’ankielenä. Hänen puolueensa laidat ovat olleet aina lavealla toisistaan, ja maantieteellistä jakoakin on konservatiivisemman Pohjanmaan ja liberaalimman Uudenmaan välillä.

TEKEE MIELI MUISTUTTAA, mitä kirjoitin kolumnissani kuukausi sitten viitaten ajatuspaja Magman teettämään vaaligallupiin:

”Ruotsinkielisten keskuudessa tehdyssä mielipidemittauksessa naiset kannattivat RKP:n lisäksi hallitukseen selvästi enemmän punavihreitä puolueita, kun taas miehet kallistuivat oikeiston suuntaan. Vastaava polarisaatio näkyi asiakysymyksissä suhtautumisessa hyvinvointipalveluihin ja talouskysymyksiin.

Svenskfinland ei ole Suomi pienoiskoossa eikä vaaleja ratkaista sen äänillä, mutta tasaisessa tilanteessa voi RKP päästä melkoiseksi vaa’ankieleksi. Siinä tapauksessa joutuu puntaroimaan galluplukuja, joissa SDP on ruotsinkielisten suosikki hallituskumppaniksi ennen Kokoomusta.

Perussuomalaisia toivoo hallitukseen vain 16 prosenttia ruotsinkielisistä. Poliittisen kentän toisella laidalla Vasemmistoliitto on yli kaksi kertaa ja naisten keskuudessa peräti viisi kertaa suositumpi.”

TAKTISESTA ÄÄNESTÄMISESTÄ puhuttaessa kuulin Helsingissä muutaman ruotsinkielisen suusta, että heidän tuttavistaan moni oli äänestänyt RKP:n sijaan SDP:tä Perussuomalaisten hallitukseen pääsyn estämiseksi. Vaalitutkimukset kenties aikanaan näyttävät, oliko kyse sen laajemmasta ilmiöstä.

Näiden mielipidevirtausten keskellä RKP:n johto joutuu joka tapauksessa luovimaan. Henriksson on avoimesti arvioinut, että sinipuna olisi puolueelle henkisesti helpompi hallitusvaihtoehto.

Mutta sen syntyminen on toisissa käsissä, ennen muuta Petteri Orpon pokerinaaman ja kenties SDP:n johtoon tarjolla olevan Antti Lindtmanin takana. RKP:n omat lihakset riittävät korkeintaan oikeistokonservatiivisen enemmistöhallituksen torppaamiseen.