VIIME VUOSINA ON markkinoille pukattu Auschwitz-kirjallisuutta niin, että mieltä alkaa varjostaa kiistelty käsite ”holokaustiteollisuudesta”. Ei siitä sen enempää, mutta aihepiirissä pärjää pitkälle myös muutamalla klassikkokuvauksella. Jos nimeäisi vain yhden, niin leiriltä selviytyneen Primo Levin Tällainenko on ihminen (1947; suom. Tapio Hiisivaara, Gummerus 1962) löytyisi varmasti listan kärkikolmikosta. Eikä hänen lukemistaan kannata siihen lopettaa. Levi kirjoitti […]