SCIFI JA FANTASIA eivät ole genrejäni, ja niin sanottujen trillereiden kanssa on suurin piirtein yhtä vaikeaa. Enhän jaksa useimpia toimintaelokuviakaan, vaikka hyvä jännäri maistuu kyllä, niin leffana kuin kirjana. Mutta välillä on hyvä antaa vieroksumilleenkin mahdollisuus. Tartuin siis mieli avoimena Tuomas Niskakankaan Miekkaan (Otava 2022), joka kansitekstissään lupaa olla ”maailmanluokan trilleri”. Ei ehkä reilua aloittaa […]
NELJÄ SANNA MARININ viisikkohallituksen puoluejohtajaa valittiin kesäkuussa Euroopan parlamenttiin, jota joskus on pilkattu poliittisten elefanttien hautausmaaksi. Nimitys sopii huonosti alle nelikymppisiin Li Anderssoniin, Katri Kulmuniin ja Maria Ohisaloon, joilla niin halutessaan saattaa hyvin olla edelleen sijansa kotimaisissa politiikan kuvioissa. Anna-Maja Henriksson vastaa enemmän vanhaa stereotyyppistä mielikuvaa. Takana on 17 vuotta kansanedustajana, yhdeksän ministerinä ja kahdeksan […]
VAIKKA SEURAAVA polvi kohisee Coldplaysta, me vanhemmat pierut muistamme kesää 2024 siitä, että Bruce kävi täällä. Ehkä viimeistä kertaa, kuka tietää. Ilmassa oli jäähyväisten tuntua, vaikka 74-vuotias Springsteen veti yli kolmituntisen keikan putkeen ilman väsymyksen merkkejä. Lavakarisma oli tallella, aseista riisuva ripaus poikamaisuuttakin. Ei enää mikään kevätteini vaan hyväntuulinen äijä, täynnä kiitollisuutta kaikesta kokemastaan ja […]
KEVÄÄLLÄ 2008 OSTIN Yhdysvalloista muistoksi t-paidan, jossa presidenttiehdokas Barack Obama lupasi ”muutosta, johon voimme uskoa”. Myöhemmin kesällä pistin sen kuin piruuttani päälle pihajuhliin, joissa varttuneet setämiehet paheksuivat politiikan käärmeen tuomista suven paratiisiin. Rentoutumisensa merkiksi he olivat heittäneet solmiot pois, muttei sentään klubitakkejaan. Eikä Suomi vielä uskonut mustan miehen mahdollisuuksiin vallata valkoinen talo. Obama-buumi rantautui tänne […]
VIIME VUOSINA ON markkinoille pukattu Auschwitz-kirjallisuutta niin, että mieltä alkaa varjostaa kiistelty käsite ”holokaustiteollisuudesta”. Ei siitä sen enempää, mutta aihepiirissä pärjää pitkälle myös muutamalla klassikkokuvauksella. Jos nimeäisi vain yhden, niin leiriltä selviytyneen Primo Levin Tällainenko on ihminen (1947; suom. Tapio Hiisivaara, Gummerus 1962) löytyisi varmasti listan kärkikolmikosta. Eikä hänen lukemistaan kannata siihen lopettaa. Levi kirjoitti […]