VAIKKA KEVÄTTÄ ja aurinkoa kohti mennään, yöt ovat yhä kylmiä, ja ”hyisenä henkii Itä” kuin Uuno Kailaan kuulussa runossa: ”Kaukaa, aroilta kohoaa / Iivana Julman haamu. / Turman henki, se ennustaa: / verta on näkevä aamu.” Kansallinen uho ei ehkä yllä samaan luokkaan kuin noiden säkeiden aikoina (”Tulkoot hurttina aroiltaan! / Mahtuvat multaan tänne.”), mutta varustautumisessa kuljetaan kaukana edellä. […]

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan putsasi Suomesta Leninin muistomerkit ja museon sekä neuvostovalmisteiset maailmanrauhan puolustajat Hakaniemen rannasta. Aleksanteri II:n patsas seisoo kuitenkin yhä pääkaupungin paraatipaikalla. Asetelma heijastaa Suomen kaksijakoista kokemusta idän ja lännen rajapinnalla. HELSINGISSÄ VIERAILEVAT turistit ihmettelevät usein, miksi Suomen poliittisessa sydämessä keskellä Senaatintoria seisoo Venäjän keisarin patsas. Miten se on mahdollista? Ympäröiviä kortteleita katsellessaan päiväturistikin […]

PENTUNA 1970-luvulla seurasin innokkaasti Eurovision laulukilpailuja. ABBAn ’Waterloo’ kolahtaa yhä, kuten myös Marie Myriamin esittämä ’L’oiseau et l’enfant’, ranskalaisten viimeinen voittaja, jonka Katri Helena tulkitsi suomeksi. Taidan osata Pertsa Reposen sanoituksen ’Lintu ja lapsi’ vieläkin suurin piirtein ulkoa. Suomen viisuehdokkaista suosikkini on Carita Holmströmin ’Älä mene pois’, Eero Koivistoisen sävellys (san. Hector, engl. Frank Robson […]

WALTER MOSLEY sai nelikymppisenä lentävän lähdön kirjailijauralleen. Matkaa maineeseen silasi kova dekkarifani Bill Clinton, joka presidentiksi pyrkiessään vuonna 1992 nimesi Mosleyn suosikikseen ja heilutteli toimittajien edessä tämän esikoista Devil in a Blue Dress. Sodanjälkeiseen Los Angelesiin sijoittuvan tarinan elokuvasovitusta ei tarvinnut pitkään odotella (1995), pääosassa Denzel Washington. Musta yksityisetsivä Easy Rawlins tuli totta kai tutuksi […]

NATIONELLA SÄRDRAG är i hög grad generaliseringar, ett slags nationella djupströmmar mot vilka dagspolitiken framträder som ytskum. Även om särdragen kan urskiljas i vardagens förhållningssätt, blir identiteterna på allvar tydliga först vid kriser och omvälvningar. Varför förhöll sig Finland och Sverige på olika sätt till covidpandemin, fastän länderna som samhällsmodeller är mycket lika varandra? Varför […]

KANSALLISET ominaispiirteet ovat melkoisia yleistyksiä, sellaista kansakunnan syvävirtaa, jota vasten päivänpolitiikka näyttäytyy pintakuohuna. Toki niitä voidaan havainnoida arkisissa suhtautumistavoissa, mutta tosimielellä identiteetit puskevat esiin vasta kohdattaessa kriisejä tai myllerryksiä. Miksi Suomi ja Ruotsi asennoituivat koronapandemiaan eri tavoin, vaikka ne ovat yhteiskuntamalliltaan kovin samankaltaisia? Miksi Suomi oli Ruotsia notkeampi hakeutumaan aikanaan EU:n ytimiin yhteisvaluuttaa myöten tai […]

KUN FLUNSSAN kourissa ei vetistävin silmin jaksa lukea ja televisiosta tulee vain hiihtoa norjalaisten mestaruuskilpailuista, lohdun niistämiseen ja yskän rykimiseen tuo Ylen Areena. Töpeksin syksyllä, kun en ajoissa hankkinut lippua Rakkautta & Anarkiaa -elokuvafestivaalin esitykseen Soundtrack to a Coup d’Etat (ohj. Johan Grimonprez, Belgia et al. 2024). Nyt vallankaappauksen soundtrackista saa 2,5 tuntia vastinetta Yle-verolleen. […]