Uutta painetta Nato-keskusteluun

SUOMEN JA RUOTSIN suhtautuminen Pohjois-Atlantin puolustusliiton Naton jäsenyyteen on vahvasti toisiinsa sidoksissa. Maiden puolustuslinjauksissa on aktiivisesta Nato-yhteistyöstä riippumatta myös eroja. Molemmat maat ovat sotilaallisesti liittoutumattomia mutta ruotsalaisessa puolustusdoktriinissa ei puhuta mitään Nato-optiosta.

Ajatuspaja Magman tutkijan, poliittisen historian dosentin Mikko Majanderin mukaan Ruotsissa on hiljattain ryhdytty katselemaan aktiivisemmin Suomen suuntaan.

– En muista, että Suomea olisi käytetty niin paljon esimerkkinä Ruotsissa kuin viime viikkoina, Majander sanoo.

Taustalla on presidentti Sauli Niinistön kansainvälistä julkisuutta saanut uudenvuoden puhe, joka sisälsi uuden Nato-kannan sijaan poikkeuksellisen voimakasta puhetta Venäjän uhasta.

– Kun sodan välttäminen on ollut joidenkin valtioiden ylimpänä tavoitteena, on kansainvälinen järjestelmä ollut armottomimman jäsenensä armoilla, Niinistö sanoi ja lainasi Yhdysvaltan ulkoministerinä toimineen Henry Kissingerin väitöskirjaa.

Lainaus tulkittiin viittauksena Vladimir Putinin johtamaan Venäjään.

– Harvoin on meillä noin terävästi Venäjästä sanottu, toteaa Majander.

RUOTSISSA ON Majanderin mukaan ollut perinteisesti käytössä Suomi-argumentti, jossa Venäjän mahdollisen liikahduksen Suomeen päin on ajateltu ajavan Ruotsia länteen.

– Nyt Suomen nähdään olevan edellä turvallisuusasiassa ja Suomea käytetään hanakammin turvallisuuspoliittisessa keskustelussa. Se sopii huonosti Ruotsin itseymmärrykseen.

– Ruotsissa on nyt keskusteltu, että siellä pitäisi ottaa Suomen tavoin Nato-optio. Käytännössähän sellainen on olemassa koko ajan niin kauan kuin Nato pitää ovia auki. Tämä on sanamiekkailua.

Majanderin mukaan Ruotsin demarit eivät halua Nato-optiota osaksi turvallisuuspoliittista doktriiniaan. Toisin kuin Suomessa, jossa puolustusselontekoihin kirjattu Nato-optio nähdään osana aktiivista turvallisuuspolitiikkaa, Ruotsissa pitkänä linjana on korostetummin liittoutumattomuus.

– Ruotsissa ajatellaan, että seisomme omilla jaloillamme emmekä reagoi siihen mitä muut tekevät.

MYÖS SUOMEN sosialidemokraatit ovat Majanderin mukaan suhtautuneet Nato-keskusteluun pidättyväisesti. Railakkaita Nato-myönteisiä ääniä on kuultu viime aikoina hallituspuolue vihreistä. SDP:n kansanedustajat ja ministerit ovat vältelleet reippaita ulostuloja.

– Omaan silmääni on pidemmässä perspektiivissä näyttänyt siltä, että tila turvallisuuspoliittiselle keskustelulle on SDP:ssä kaventunut ja jäänyt muutaman aktivistin varaan. Ei ole paljon Tölö Unga Socialistereista viime aikoina kuulunut, Majander sanoo ja viittaa Nato-kantoja ottaneeseen helsinkiläiseen puolueosastoon.

Yhdeksi kaventumisen taustatekijäksi Majander hahmottaa kansanedustajan ja pitkäaikaisen entisen ulkoministerin Erkki Tuomiojan.

– Tuomioja on olut niin dominoiva hahmo ulkoministerinä ja ulkopolitiikan vaikuttajana, että hänen näkemystään haastava keskustelu on jäänyt aika vähiin. Antti Rinne oli puheenjohtajana selvästi Tuomiojan kanssa samalla linjalla ja molemmat pystyivät ankkuroitumaan Niinistöön presidenttinä.

– Toisaalta miksi asiasta olisi pitänyt keskustella? Nyt paine tulee muuttuneen turvallisuustilanteen kautta. Se antaa keskustelulle helpommin oikeutuksen.

MAJANDER ON kirjoituksissaan arvostellut Nato-keskusteluun liittyvää julkista leimaamista, joka on ollut paikoin hyvin herkkää.

– Jos liittoutumisesta keskustelee, vastustajat ovat erittäin hanakasti leimaamassa sen natokiimaksi tai nimittelemässä natohaukaksi. Ikävää, jos ollaan propagandakielen vankeina turvallisuuspolitiikassa. Leimasanat tappavat helposti keskustelun.

Nato-aiheen kannalta ratkaisevinta on Majanderin mukaan kansainvälisen turvallisuustilanteen kehitys ja Ruotsin ensi syksyn parlamenttivaalit. Jos Ruotsissa käydään Nato-vaalit, sama voi olla edessä Suomessa keväällä 2023. Ruotsin porvariallianssi hautasi Nato-teemansa edellisten vaalien alla, koska pelkäsi äänestäjien reaktiota.

– Nyt tilanne on otollisempi. Nato ei nouse puoluepoliittisena aloitteena vaan turvallisuustilanteesta, jolloin se on enemmän kansallinen kysymys. Emme tiedä miten tämä kehittyy kohti ensi syksyä. Se korreloi kansainvälisen jännitteen kiristymisen tai laukeamisen kanssa. Ruotsin ensi syksyn vaalit ovat poikkeuksellisen kiinnostavat.

 

(Julkaistu Demokraatissa 2/27.1.2022, teksti Simo Alastalo)