KYLLÄ MAAILMAAN ääntä mahtuu, mutta mahtuuko paperille painettua sanaa? Kulttuurin ystävät vuodattavat krokotiilin kyyneleitä kirjakauppojen ja antikvariaattien kuolemista, samanaikaisesti kun konmarittavat koteihin kertyneitä kirjoja kuin kuonaa kierrätyskeskuksiin. Uutuuksia ei osteta, vaikka niitä tarjotaan halvemmalla kuin lippuja lätkämatsiin, pahvisesta viinitonkasta puhumattakaan. Sivistysporvarikin jonottaa mieluummin viikko- tai kuukausitolkulla, että kirjan saisi julkisen palvelun kirjastosta. Entä jos muoti […]

JOHN LE CARRÉN hienoista vakooja- ja agenttiromaaneista on tehty hienoja elokuvia. Laatutaso asettui varhain korkealle. Mies kylmästä (The Spy Who Came in from the Cold, 1963) oli kirjana maailmanmenestys, kestävä klassikko, ja Martin Rittin siitä tuoreeltaan ohjaama elokuva on sekin lajinsa valioita. En välttämättä ollut nähnyt leffaa aikaisemmin, kun menneellä viikolla menin kylmän päivän päätteeksi […]

ULF KRISTERSSONIN uusi oikeistohallitus nojaa niin kutsuttuun Tidön sopimukseen, jossa muun muassa haikaillaan ruotsalaisen kulttuurikaanonin perään. Tanskassahan sellainen rustattiin vuonna 2006, mutta sen käyttö ja hyödyllisyys ovat jääneet vähintään hämäräksi. Nettifoorumi Dagens Arena on ollut kriittinen moisia hankkeita kohtaan. Sen mukaan kyse ei ole kulttuuripolitiikasta, vaan konservatiivisesta yrityksestä määritellä ja varjella oikeaa kansallista vieraita elementtejä […]

TIMO HARAKKA (s. 1962) ja Saska Saarikoski (s. 1963) ovat olleet sukupolvensa eturivin älykköjä pitkälti yli 30 vuotta. Nuorina vihaisina miehinä toinen tykkäsi ilakoida demareiden kustannuksella ja toinen (muistaakseni) kritisoida Helsingin Sanomien mediavaltaa. Nyt kuusikymppisinä Harakka on SDP:n ministeri ja Saarikoski vastaa HeSan pääkirjoituksista. Niin se käy, ja on käynyt ennenkin. Suomen EEC-sopimusta 1970-luvulla vastustaneiden […]

MIELIKUVA MIEHISESTÄ Ernest Hemingwaystä on, että hän metsästi suurriistaa Afrikan savanneilla, milloin ei nostellut miekkakaloja Karibialla. Tai raportoinut mitään pelkäämättä Euroopan sotien etulinjasta. Minulle rakkain Hemingway kuitenkin luuhasi 1920-luvun Pariisissa ja kirjoitti vasemman rannan kapakoissa stoorejaan. Lyijykynä ja muistikirja muodostivat aikansa läppärin, latten sijaan maitokahvi tunnettiin nimellä café au lait tai café crème, ja tunnetaan […]

Peter Englund: Marraskuu 1942. Kohtalonkuukausi tavallisten ihmisten silmin. Suom. Sirpa Hietanen. WSOY, 2022 (Onda nätters drömmar, 2022). (505 s.) KAIKKI ALKOI Pultavasta. Ruotsalaisen Peter Englundin läpimurtoteos ilmestyi tuoreeltaan 1989 myös suomeksi ja muistutti, miten historia saadaan elämään, vaikka kirjoitettaisiin tappamisesta ja kuolemasta. Heikki Ylikankaan se sysäsi kirjoittamaan Tien Tampereelle tavoitteenaan ”luoda mahdollisimman realistinen ja totuudenmukainen […]

”HÄNEN LEMPINIMENSÄ on Akateemikko. Se ei tarkoita, että hän olisi jotenkin nössö.” Näin kertoo moottoripyöräjengiläiseen rakastunut tyttö terapeutin vastaanotolla Elina Backmanin dekkarissa Kun jäljet katoavat (Otava 2021). Täsmennys lienee tarpeellinen ja vastannee laveamminkin mielikuvia, vaikka jatko on tutkijan näkökulmasta lohdullisempi: ”Päinvastoin. Nimi tulee siitä, että hän on pelottavan fiksu.” KANSAINVÄLISESTIKIN menestyneen Backmanin jännäri vetää niin kuin […]

”KOSTO EI KOSKAAN ole suloinen, eikä koston enkeleitä ole olemassa. Silti kosto elää.” Maunulan/Pakilan Coppola Kari Hotakainen on ryhtynyt uusimmassa romaanissaan Opetuslapsi Tarantinoksi. Kirjan päähenkilö on Maria, valtiotieteiden ylioppilas ja lähihoitaja, joka on sähköautojen yleistyessä jäänyt työttömäksi autonasentajan hommista. Monitaitoinen nuori nainen siis, mutta mielen fokus hiukan hukassa. Ja nyt on tullut aika maksaa 30-vuotisen […]

RUNSAS VUOSI sitten Ruotsin puoluejohtajien debatissa vihreiden edustaja viittasi silloiseen siniruskeaan oppositioon. ”Kuka on ruskea?” Ruotsidemokraattien Jimmie Åkesson kimpaantui tiukkaamaan. ”Nimitätkö minua natsiksi?” Väreillä on politiikassa väliä. Åkesson oli uurastanut tehdäkseen puolueestaan hovi- ja hallituskelpoisen, mutta kilpailijat mielellään muistuttivat, että sen juuret olivat uusnatsismissa. Ja ruskeapaidat olivat 1930-luvun Saksan aktiivisia kansallissosialisteja. Syyskuun valtiopäivävaaleissa Ruotsidemokraatit nousi […]

MAALAISLIITON Juho Niukkanen on jäänyt Suomen poliittiseen historiaan muun muassa valtiovarainministerinä, joka yritti vuonna 1953 leikata rajusti valtion menoja. Suurimman vastustusäläkän nostatti puuttuminen lapsilisiin, joka oli tuore sosiaalipoliittinen tulonsiirto. Ja kallis, sillä sodanjälkeiseen Suomeen oli syntynyt lapsia kuin tulvimalla. Vähemmistöhallituksen antamalla Niukkas-budjetilla ei kuitenkaan ollut edellytyksiä tulla hyväksytyksi, kun suhdannenäkymätkin kääntyivät syksyn tullen suotuisammiksi. Samoin […]