Tämän vaalimainoksen maksoi…

EDUSKUNTAVAALIT ON KÄYTY, tulokset laskettu ja märehditty niin, että selasin viimein kasoiksi kertyneet sanomalehdet pois jätepaperiin. Jäähyväisiksi katselin vielä toinen toistaan mainiompien ehdokkaiden mainoksia, joiden kokonaishinnan vain mediayhtiöt yksin tietävät. Sinne ne nyt joutavat, kierrätyskäyttöön. Valituksi tulleita voi onnitella menestyksellisestä satsauksesta. Sen sijaan eduskunnan ulkopuolelle jääneille lienee laiha lohtu, että heidän polttamansa eurot auttavat osaltaan […]

Myrsky Tampereella, Hamlet Turussa

HELSINGIN YLENPALTTISTEN kattausten ääreltä tulee lähdetyksi lopulta aika harvoin kulttuurikeikoille muille paikkakunnille. Jokunen festivaali, konsertti ja kesätapahtuma vielä vetävät, mutta kynnys liikahtaa esimerkiksi teatterin perässä on korkea, kun pääkaupungin näyttämöilläkin on aina näkemättä vaikka mitä. Sitten tulee Shakespeare, joka mobilisoi. Tampereen Työväen Teatterin päänäyttämölle on viritetty isosti Myrsky, jossa Milanon syrjäytetty herttua Prospero pyörittää taikavoimillaan […]

Äänestikö kansa Keskustan oppositioon?

JUHA SIPILÄ PALASI EILEN eduskunnassa ensimmäistä kertaa vaali-illan jälkeen kameroiden eteen ja linjasi, että Keskustalla on ”aika selvä suunta nyt oppositioon. Se on kansan päätös.” Hmm. Millaiseen hallitusratkaisuun Suomessa sitten päädytään, se ei ole enää kansan vaan puolueiden itsensä käsissä, eduskuntaan äänestettyjen voimasuhteiden asettamissa rajoissa. Keskustakin keikkuu yhä noissa vaihtoehdoissa, joskaan ei ajurin paikalla. Sipilän […]

Kun Keskustapuolue romahti 1970

VIIME PÄIVINÄ ON LUETTU Keskustan synkistä tunnelmista historiallisen heikon vaalituloksen jälkeen, mutta mieli on ollut musta aikaisemminkin. Maaliskuussa 1970 tuli takkiin 13 paikkaa, kun 17,1 prosentin ääniosuudella heltisi Arkadianmäelle vain 36 edustajaa. Kokoomus nousi ensi kerran ohitse suurimmaksi ei-sosialistiseksi puolueeksi, kuten tuolloin tavattiin sanoa. Vähintään yhtä lujille otti Suomen Maaseudun Puolueen menestys: 10,5 prosenttia ja […]

Vaalipiirien Suomi

JUSSI HALLA-AHO SAI eduskuntavaaleissa huimat 30 527 ääntä, jolla heltisi koko tasavallan ylivoimainen äänikuninkuus. Häkellyttävän luvun varjoon on jäänyt vähemmälle huomiolle, että ”Mestarin” henkilökohtainen suosio ei siivittänyt Perussuomalaisia Helsingissä kuin yhden prosentin vaalivoittoon. Itse asiassa puolueen kokonaistulos pääkaupungissa oli rahtusen parempi jytkyvaaleissa 2011, jolloin Halla-aho löi itsensä läpi puolta pienemmällä, mutta muhkealla 15 074 äänen […]

Sinipunan rappio

VIIME PÄIVINÄ ON NYLJETTY karhua, jota ei ole vielä kaadettu. Vaalien jälkeisen uuden hallituksen runkoa on hahmoteltu niin sanotun sinipunan eli SDP:n ja Kokoomuksen ympärille, Vihreillä ja kenties Vasemmistoliitolla ja RKP:llä vahvistettuna. Siis paluu sateenkaareen, jonka päässä odottaa tarunhohtoinen aarre! Teoriassa ja paperilla vaihtoehto näyttää, jos ei hyvältä niin kuitenkin käyvältä ratkaisulta, jolle on kelpo […]

Finlands riksdagsval: En kamp mellan jämnstora partier

RIKSDAGSVALET I SEPTEMBER 2018 gav Sverigedemokraterna 17,5 procent av rösterna. I Estland var nationalpopulistiska EKRE en storvinnare i mars 2019 med 17,8 procent. Siffrorna är nästan exakt samma som Sannfinländarna fick i parlamentsvalet 2015 (17,7 %). Det nya normala, alltså? Kanske det, kanske inte. De sista opinionsundersökningarna lovar Dansk Folkeparti runt 14 procent, vilket skulle […]

Edustajaehdokkaiden poliittiset esikuvat

RUOTSIN VAALIKAMPPAILUSSA viime vuonna kiinnitti huomiota muun muassa se, että ruotsidemokraatit pyrkivät kansankodin perinnön kantajiksi. Jimmie Åkesson kertoi olevansa vakuuttunut siitä, että itse Per Albin Hansson, pitkäaikainen pääministeri (1932–1946) ja kansankodin sosiaalidemokraattinen isähahmo, olisi nykyään nimenomaan ruotsidemokraatti. ”Suomeen siirrettynä tulkinta vastaa suurin piirtein sitä, että perussuomalaiset yrittäisivät omia Väinö Tannerin”, kirjoitin yhteen kolumniin, ja samaa […]

Så som i Sverige

GRUNDVALARNA FÖR DET finländska samhället har under århundraden varit så fast förankrade i den nordiska utvecklingen att varken positionen som storfurstendöme under ryska kejsaren eller självsäkerheten som nybliven självständig nationalstat har kunnat riva upp banden till Skandinavien. Andra världskriget tydliggjorde sist och slutligen att Norden var det bästa geopolitiska alternativet i en värld som dominerades […]

Ruotsin malliin

SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN perustat ankkuroituivat vuosisatain saatossa pohjoismaiseen kehitystiehen niin, että sitä eivät repäisseet Skandinaviasta irti sen enempää asema Venäjän keisarikunnan suuriruhtinaskuntana kuin itsenäistyminen koko lailla itseriittoiseksi kansallisvaltioksi. Toisen maailmansodan kokemukset viimeistään osoittivat, että Pohjola oli Suomelle paras tarjolla oleva geopoliittinen sija suurvaltojen etupiirien dominoimassa maailmassa. Läpi kylmän sodan vuosien suomalaiset ponnistelivat täyttääkseen myös yhteiskuntapoliittisesti paikkansa […]