ITALIALAISEN yhteiskunnan arkinen perusyksikkö on perhe ja sen ympärille kiertyvät suku- ja ystäväverkostot, vaikka totalitarismia tavoitteleva valtio painaisi ihmisiä ahtaalle. Natalia Ginzburgin omaelämäkerrallisessa teoksessa Kieli jota puhuimme (suom. Elina Melander, Aula & Co 2021) on antifasistinen henkilögalleria, mutta tarinaa ei isketä Mussolinin ajan murheissa repressiosta toiseen. Vaino on toki läsnä ja sitten sotakin kuin ohimennen, […]
”VLADISLAV SURKOV muistuttaa romanttista sankaria 1800-luvun romaanista”, Mihail Zygar luonnehti kirjassaan Putinin sisäpiiri. Ja kas, Giuliano da Empoli on jalostanut tuoreeseen Kremlin velhoon Surkovin oloisen päähenkilön, joka kantaa nimeä Vadim Baranov. Näkymiä neuvostoajan jälkeiseen Venäjään on julkaistu jo suomeksikin runsaasti, mutta uutuus löytää sijansa. Romaanimuoto sallii keskittymisen vallan ja mielen maisemiin tiukan tapahtumahistorian kertaamisen kustannuksella. […]
VIIME PÄIVINÄ on toisteltu tiuhaan, että presidentinvaaliin voittoon tarvittavat äänet täytyy kerätä maakunnista, ”sorateiden varsilta”. Ehdokkaat ovatkin olleet ahkerasti liikkeellä aamusta iltaan ja ympäri maata. Maaseudun Tulevaisuudesta on ostettu etusivuja, ja tv-tenteissä kiinnitetty erityishuomiota Itä- ja Pohjois-Suomeen. On se niinkin niin, sanoisi kauppaneuvos Paukku. Toisaalta ensimmäisellä kierroksella muut kuin Pekka Haavisto ja Alexander Stubb saivat […]
KULTTUURIN JA SEN määrärahojen puolustamiseen on tavattu käyttää (ahtaasti määriteltynä) kulttuurin ulkopuolisia perusteita. Korostetaan, että henkisesti viriilit kaupungit ja alueet vetävät puoleensa innovatiivisia ihmisiä ja luovaa luokkaa ja sitä myöten investointeja ja muuta taloudellista menestystä. Toisaalta kulttuurin harrastaminen kohentaa niin mielen kuin ruumiin terveyttä. Kaikki kerrannaisvaikutukset huomioon ottaen ala on myös huomattava työllistäjä. Nyt aikamme […]
VANHOJA PAPEREITA järjestellessä osui käteen ”Tebatti” vuodelta 2012, jolloin osallistuin presidentinvaalien kommentointiin Talouselämä-lehden pyörittämässä keskustelussa. Ensimmäisen kierroksen jälkeen meille esitettiin kysymys: ”Osaako Haavisto haastaa – Miksi kamppailu on ponnetonta?” Vaikka nyt ollaan vasta ensimmäisen kierroksen kalkkiviivoilla, siteeraan vanhaa vastaustani: ”Nyt kun ehdokkaat on testattu lauantai-illan uutisvuodossakin, politiikan idols-kisa pääsee viimein finaaliviikolle. Presidentin suora kansanvaali tuntuu […]
Ian Kershaw ottaa luupin alle täyden tusinan eurooppalaisia 1900-luvun eturivin valtiollisia johtajia. Ian Kershaw: Persoonallisuus ja valta. Modernin Euroopan rakentajat ja tuhoajat. Suom. Jaana Iso-Markku. Docendo, 2023 (Personality and Power. Builders and Destroyers of Modern Europe, 2022). 590 s. POLIITTISEN HISTORIAN vanhahtaviin ikuisuuskysymyksiin kuuluu, viitoittavatko vahvat persoonat tapahtumain kulkua, vai toteuttavatko he ihmistä isompien rakenteiden […]
NÄIN VAALIEN aikaan tulee tuijotetuksi ja analysoiduksi puolueiden kannatuslukuja niin, että se tarttuu kirjojenkin lukemiseen aina saivarteluksi asti. Kahlatessani Tapio Bergholmin pikkutarkkaa esitystä Mauno Koiviston 1960-luvusta silmää jäi häiritsemään sivun 151 taulukko SDP:n kannatuksesta eduskunta- ja kunnallisvaaleissa 1956–1968. Vuosien 1960, 1962 ja 1964 prosenttiosuudet tuntuivat noin muistinvaraisesti liian suurilta. Siispä tarkistamaan Bergholmin lähteinä käyttämistä Suomen […]
SUORAN KANSANVAALIN voittaminen edellyttää sopivaa presidenttiehdokasta ajassa elävään nosteeseen. Pelkkä puoluekannatusten räknääminen esimerkiksi oikeisto–vasemmisto-akselilla ei riitä. Sitä vastenhan on suoranainen paradoksi, että selkeän porvarienemmistöistä Suomea johti peräti 30 vuotta sosiaalidemokraattistaustainen presidentti. Mauno Koiviston menestys vuonna 1982 on SDP:n presidentinvaalihistorian huumaava huippuhetki. Vaikka vaalitapa oli välillinen, 43 prosentin äänisosuutta valitsijamiesten vaalissa voi rinnastaa suoraan kansanvaaliin. Äänestysaktiivisuuskin […]
”EI TÄLLÄ PUOLELLA pöytää puntti tutise”, Riikka Purra vakuutti syyskuun lopulla, kun ammattiyhdistysliike kertoi valmistelevansa toimia hallituksen suunnitelmia vastaan. Ratkaisuja etsittäisiin ministerin mukaan kolmikantaisesti, ”mutta totta kai hallitusohjelma on se, joka täällä määrää”. Mieleen nousi hööki, jolla Juha Sipilän porvarihallitus lähti kesällä 2015 tavoittelemaan työmarkkinoiden rakenneuudistusta. Kun tarjottu yhteiskuntasopimus ei maistunut palkansaajajärjestöille, hallitus vakuutti löytävänsä […]
Martti Ahtisaaren poikkeuksellinen nousu Suomen presidentiksi ensimmäisessä suorassa kansanvaalissa vuonna 1994 oli aluksi voitto myös SDP:lle. Silti Ahtisaaren ja puolueen välit viilenivät nopeasti. Ajatuspaja Magman tutkijan Mikko Majanderin mukaan SDP pääsi Ahtisaaren ehdokkuudella asemoitumaan maan johtavana poliittisena voimana uuteen aikaan uusin kasvoin. Mutta murroksesta maksettiin myös hintaa. Tappion kärsi nelinkertainen pääministeri ja entinen pitkäaikainen puoluejohtaja […]