YLEISEN VALTIO-OPIN professori Jussi Teljo oli kova lukija ja dekkarimies. Tiedettä ei tainnut enää 1950-luvun puolella paljonkaan syntyä, mutta yliopistohommien sivussa hän ehti hyvin konsultoimaan uutta salapoliisiromaanien sarjaa, jonka WSOY lanseerasi kesällä 1953. Pesti ei kestänyt pitkään, sillä kustantaja pisti SaPo-sarjaan ”sellaisia kirjoja, joita minä en laisinkaan hyväksynyt”, Teljo muisteli myöhemmin. Joka toinen nimeke oli […]
SANOTAAN, ETTÄ hyvistä kirjoista pruukaa tulla huonoja elokuvia. Ei mikään ohittamaton sääntö, riippuuhan itsenäisissä taideteoksissa onnistuminen tekijöidensä visioista. Siksi onkin totta toisinpäin: Valkokankaiden valloittajien taakse ei tarvita kirjallisia mestariteoksia vaan aihioita, joita taitavat ohjaajat ja käsikirjoittajat sitten jalostavat näköisikseen. Oma kiinnostavuutensa on silti vertailla, miten kirja ja elokuva suhtautuvat toisiinsa. Martin Amisin vanhana fanina ilahduttaa, […]
ITALIAN HARRASTAJIA ja faneja riittää, ja dekkareiden lukijoita vielä enemmän, sekä meillä että muualla. Ei ihme, että nämä kohderyhmät risteytyvät maailman markkinoilla. Anglosaksit osaavat homman. Donna Leon on tuutannut noin 30 vuodessa noin 30 dekkaria, joita löytyy aina kansainvälisten lentokenttien kirjakojuista. Ei pahaa sanaa sympaattisesta ja oikeamielisestä poliisikomisario Guido Brunettista, vaikka tartun mieluummin astetta rosoisempaan […]
EN OLE KÄYNYT Korsikalla, muutoin kuin W. G. Sebaldin sivuilla (Oili Suomisen suomentamana Merkintöjä Korsikasta, Tammi 2016). Eikä niitä sivuja monta ole, muutama kymmen, neljä Keltaisen kirjaston arvoista jälkeenjäänyttä fragmenttia. Genovan tasavalta oli vastikään myynyt Korsikan Ranskalle, kun eräs Napoleone Buonaparte syntyi siellä Ajaccion kaupungissa. Sukutaustaltaan siis italialainen, paitsi että Italiaa ei tuolloin vielä ollut […]
ITALIALAISEN yhteiskunnan arkinen perusyksikkö on perhe ja sen ympärille kiertyvät suku- ja ystäväverkostot, vaikka totalitarismia tavoitteleva valtio painaisi ihmisiä ahtaalle. Natalia Ginzburgin omaelämäkerrallisessa teoksessa Kieli jota puhuimme (suom. Elina Melander, Aula & Co 2021) on antifasistinen henkilögalleria, mutta tarinaa ei isketä Mussolinin ajan murheissa repressiosta toiseen. Vaino on toki läsnä ja sitten sotakin kuin ohimennen, […]
”VLADISLAV SURKOV muistuttaa romanttista sankaria 1800-luvun romaanista”, Mihail Zygar luonnehti kirjassaan Putinin sisäpiiri. Ja kas, Giuliano da Empoli on jalostanut tuoreeseen Kremlin velhoon Surkovin oloisen päähenkilön, joka kantaa nimeä Vadim Baranov. Näkymiä neuvostoajan jälkeiseen Venäjään on julkaistu jo suomeksikin runsaasti, mutta uutuus löytää sijansa. Romaanimuoto sallii keskittymisen vallan ja mielen maisemiin tiukan tapahtumahistorian kertaamisen kustannuksella. […]
VIIME PÄIVINÄ on toisteltu tiuhaan, että presidentinvaaliin voittoon tarvittavat äänet täytyy kerätä maakunnista, ”sorateiden varsilta”. Ehdokkaat ovatkin olleet ahkerasti liikkeellä aamusta iltaan ja ympäri maata. Maaseudun Tulevaisuudesta on ostettu etusivuja, ja tv-tenteissä kiinnitetty erityishuomiota Itä- ja Pohjois-Suomeen. On se niinkin niin, sanoisi kauppaneuvos Paukku. Toisaalta ensimmäisellä kierroksella muut kuin Pekka Haavisto ja Alexander Stubb saivat […]
KULTTUURIN JA SEN määrärahojen puolustamiseen on tavattu käyttää (ahtaasti määriteltynä) kulttuurin ulkopuolisia perusteita. Korostetaan, että henkisesti viriilit kaupungit ja alueet vetävät puoleensa innovatiivisia ihmisiä ja luovaa luokkaa ja sitä myöten investointeja ja muuta taloudellista menestystä. Toisaalta kulttuurin harrastaminen kohentaa niin mielen kuin ruumiin terveyttä. Kaikki kerrannaisvaikutukset huomioon ottaen ala on myös huomattava työllistäjä. Nyt aikamme […]
VANHOJA PAPEREITA järjestellessä osui käteen ”Tebatti” vuodelta 2012, jolloin osallistuin presidentinvaalien kommentointiin Talouselämä-lehden pyörittämässä keskustelussa. Ensimmäisen kierroksen jälkeen meille esitettiin kysymys: ”Osaako Haavisto haastaa – Miksi kamppailu on ponnetonta?” Vaikka nyt ollaan vasta ensimmäisen kierroksen kalkkiviivoilla, siteeraan vanhaa vastaustani: ”Nyt kun ehdokkaat on testattu lauantai-illan uutisvuodossakin, politiikan idols-kisa pääsee viimein finaaliviikolle. Presidentin suora kansanvaali tuntuu […]
Ian Kershaw ottaa luupin alle täyden tusinan eurooppalaisia 1900-luvun eturivin valtiollisia johtajia. Ian Kershaw: Persoonallisuus ja valta. Modernin Euroopan rakentajat ja tuhoajat. Suom. Jaana Iso-Markku. Docendo, 2023 (Personality and Power. Builders and Destroyers of Modern Europe, 2022). 590 s. POLIITTISEN HISTORIAN vanhahtaviin ikuisuuskysymyksiin kuuluu, viitoittavatko vahvat persoonat tapahtumain kulkua, vai toteuttavatko he ihmistä isompien rakenteiden […]