Sukupolvien kierto

TIMO HARAKKA (s. 1962) ja Saska Saarikoski (s. 1963) ovat olleet sukupolvensa eturivin älykköjä pitkälti yli 30 vuotta. Nuorina vihaisina miehinä toinen tykkäsi ilakoida demareiden kustannuksella ja toinen (muistaakseni) kritisoida Helsingin Sanomien mediavaltaa. Nyt kuusikymppisinä Harakka on SDP:n ministeri ja Saarikoski vastaa HeSan pääkirjoituksista. Niin se käy, ja on käynyt ennenkin. Suomen EEC-sopimusta 1970-luvulla vastustaneiden […]

Hipsteri Hemingway

MIELIKUVA MIEHISESTÄ Ernest Hemingwaystä on, että hän metsästi suurriistaa Afrikan savanneilla, milloin ei nostellut miekkakaloja Karibialla. Tai raportoinut mitään pelkäämättä Euroopan sotien etulinjasta. Minulle rakkain Hemingway kuitenkin luuhasi 1920-luvun Pariisissa ja kirjoitti vasemman rannan kapakoissa stoorejaan. Lyijykynä ja muistikirja muodostivat aikansa läppärin, latten sijaan maitokahvi tunnettiin nimellä café au lait tai café crème, ja tunnetaan […]

Pysähdyskuvia palavalta näyttämöltä

Peter Englund: Marraskuu 1942. Kohtalonkuukausi tavallisten ihmisten silmin. Suom. Sirpa Hietanen. WSOY, 2022 (Onda nätters drömmar, 2022). (505 s.) KAIKKI ALKOI Pultavasta. Ruotsalaisen Peter Englundin läpimurtoteos ilmestyi tuoreeltaan 1989 myös suomeksi ja muistutti, miten historia saadaan elämään, vaikka kirjoitettaisiin tappamisesta ja kuolemasta. Heikki Ylikankaan se sysäsi kirjoittamaan Tien Tampereelle tavoitteenaan ”luoda mahdollisimman realistinen ja totuudenmukainen […]

Lammassaaren pitkospuilta

”HÄNEN LEMPINIMENSÄ on Akateemikko. Se ei tarkoita, että hän olisi jotenkin nössö.” Näin kertoo moottoripyöräjengiläiseen rakastunut tyttö terapeutin vastaanotolla Elina Backmanin dekkarissa Kun jäljet katoavat (Otava 2021). Täsmennys lienee tarpeellinen ja vastannee laveamminkin mielikuvia, vaikka jatko on tutkijan näkökulmasta lohdullisempi: ”Päinvastoin. Nimi tulee siitä, että hän on pelottavan fiksu.” KANSAINVÄLISESTIKIN menestyneen Backmanin jännäri vetää niin kuin […]

Pakilan Tarantino

”KOSTO EI KOSKAAN ole suloinen, eikä koston enkeleitä ole olemassa. Silti kosto elää.” Maunulan/Pakilan Coppola Kari Hotakainen on ryhtynyt uusimmassa romaanissaan Opetuslapsi Tarantinoksi. Kirjan päähenkilö on Maria, valtiotieteiden ylioppilas ja lähihoitaja, joka on sähköautojen yleistyessä jäänyt työttömäksi autonasentajan hommista. Monitaitoinen nuori nainen siis, mutta mielen fokus hiukan hukassa. Ja nyt on tullut aika maksaa 30-vuotisen […]

Politiikan värikartta

RUNSAS VUOSI sitten Ruotsin puoluejohtajien debatissa vihreiden edustaja viittasi silloiseen siniruskeaan oppositioon. ”Kuka on ruskea?” Ruotsidemokraattien Jimmie Åkesson kimpaantui tiukkaamaan. ”Nimitätkö minua natsiksi?” Väreillä on politiikassa väliä. Åkesson oli uurastanut tehdäkseen puolueestaan hovi- ja hallituskelpoisen, mutta kilpailijat mielellään muistuttivat, että sen juuret olivat uusnatsismissa. Ja ruskeapaidat olivat 1930-luvun Saksan aktiivisia kansallissosialisteja. Syyskuun valtiopäivävaaleissa Ruotsidemokraatit nousi […]

Lapsilisiä ja lisää lapsia

MAALAISLIITON Juho Niukkanen on jäänyt Suomen poliittiseen historiaan muun muassa valtiovarainministerinä, joka yritti vuonna 1953 leikata rajusti valtion menoja. Suurimman vastustusäläkän nostatti puuttuminen lapsilisiin, joka oli tuore sosiaalipoliittinen tulonsiirto. Ja kallis, sillä sodanjälkeiseen Suomeen oli syntynyt lapsia kuin tulvimalla. Vähemmistöhallituksen antamalla Niukkas-budjetilla ei kuitenkaan ollut edellytyksiä tulla hyväksytyksi, kun suhdannenäkymätkin kääntyivät syksyn tullen suotuisammiksi. Samoin […]

Saarikko – sanansa mittainen

KUN KESKUSTAN kannatus putosi kuukausi sitten mielipidemittauksissa kymmeneen prosenttiin, puheenjohtaja Annika Saarikkoa ymmärrettävästi harmitti ”niin, että savu nousee korvista” (HS 20.10.). Mutta analyysi ja toimintaohjelma olivat nekin valmiiksi harkittu. Saarikon mielestä puolue ei ollut onnistunut kertomaan työstään hallituksessa ”ei-vasemmistolaisen Suomen työn ja yrittäjyyden äänenä. Kaikista vihervasemmiston ehdotuksista, joita olemme onnistuneet torjumaan.” Hallituksen kakkospuolueen johtaja lupasi […]

Petteri Orpon sinipunahallitus

SEURAAVINA KUUKAUSINA saamme kuulla kymmeniä kertoja, kuinka puoluejohtajat väistävät kysymyksen tulevista hallituskumppaneista: Katsotaan vaalit ensin. Otin vähän ennakkoa viime yönä unta odotellessa ja värkkäsin tällaisen ministerilistan nykyisten mielipidemittausten pohjalta, vaikka en tunnekaan puolueiden sisäisiä nokkimisjärjestyksiä. Hallituspohjaa ei ollut erityisen vaikea hahmottaa sen jälkeen, kun Keskusta mielessäni ilmoittautui vapaaehtoisesti oppositioon eikä Perussuomalaisten kanssa löytynyt eduskunnasta tarvittavaa […]

Onko Keskustasta enää porvarillisen Suomen johtotähdeksi?

KEVÄÄN 1970 eduskuntavaaleissa Kokoomus nousi Suomen suurimmaksi porvaripuolueeksi. Parhaimmillaan sen johto oli 5,5 prosenttiyksikköä vuonna 1987, mutta sinipunakokeilujen jälkeen Keskusta nappasi kärkiaseman takaisin niin 1991, 2003 kuin 2015 (eroa 5,5, 6,1 ja 2,9 %). Porvarienemmistöisessä Suomessa ei ole ollut suosittua hallita punikkien kanssa, mutta kehnosti kävi Juha Sipilän porvarihallituksellekin. Keskusta koki 2019 murskatappion (–7,3 %), […]