NÄIN ITSENÄISYYSPÄIVÄN tienoilla Suomen ritarikunnat jakavat tuhansia kunniamerkkejä tavalla tai toisella ansioituneille kansalaisille. Sosiaalisen median perusteella palkituksi tulleet tuntuvat olevan nöyrän kiitollisia ja otettuja saamastaan tunnustuksesta.
Hyvä niin. Tasavalta kiittää, eikä se sille paljoa maksa. Suomalaiset kunniamerkit ovat kuulemma kysyttyjä myös Ruotsin puolella, sillä kuningaskunta lopetti 1970-luvulla omien prenikoidensa myöntämisen muille kuin kuningashuoneen jäsenille ja ulkomaalaisille.
Kaikille kunniamerkit eivät ole kelvanneet. Ruotsin sosiaalidemokraattiset pääministerit eivät ole ottaneet niitä vastaan. Samaa periaatteellisuutta ovat soveltaneet muun muassa Suomen pitkäaikaisimmat pää- ja ulkoministerit Kalevi Sorsa ja Erkki Tuomioja.
LEHTITIETOJEN MUKAAN tämän vuoden kunniamerkkien saajissa oli useita asiantuntijoita, jotka ovat olleet johtamassa Suomen kamppailua koronavirusta vastaan. Jokainen heistä on varmasti tunnustuksen hyvin ansainnut.
Sitä en tiedä, minkä verran huomionosoituksia on riittänyt taistelun ruohonjuuritasolle asti: sairaaloihin, joissa on painettu suojavarusteet päällä raskaita ja vaarallisiakin vuoroja, valmiuslainkin velvoittamana.
Vaikka työn arvostus on tärkeää, voi olla, että moni hoitaja ottaisi kunnian mieluummin rahana. Mutta julkisen talouden vain pahemmaksi käyvä alijäämä luo lohduttoman näköalan matalapalkkaisten hoivatöiden tulevaisuuteen.
Sari Sairaanhoitajalle luvattiin aikanaan viisisatanen lisää liksaa, ja siitä seurasi muille aloille levinnyt maan kilpailukykyä syönyt palkankorotusten kierre. Kynnys yrittää uutta korjausliikettä on korkea.
AJATUSPAJA MAGMAN tuoreessa raportissa paneudutaan jo pitkäaikaiseen henkilöstöpulaan ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa. Selvityksen tekijän Lina Laurentin mukaan tilanteen korjaamiseksi tarvitaan parempia palkkoja ja työolosuhteita sekä alan suurempaa arvostusta.
Neuvostoliitossa palkittiin kunnialla työn sankareita, mutta markkinataloudessa arvostus mitataan konkreettisimmin palkoissa. Ja silloin esimerkiksi Ruotsin työmarkkinat ovat houkutteleva vaihtoehto Suomen ruotsinkieliselle työvoimalle.
Viime eduskuntavaaleissa puhuttiin koulutuksen kunnianpalautuksesta ja kasvatuksesta, samoin kuin hyvästä hoivasta, jonka seniorikansalaisemme ovat ansainneet. Ne pysyvät yhteiskuntapolitiikan agendalla vielä sen jälkeen, kun korona on voitettu kanta.