VIIME PÄIVINÄ on sosiaalisessa mediassa jaettu hassua kuolinilmoitusta, jossa ”suomettuminen” syntyi YYA-sopimuksen solmimisen myötä 6.4.1948 ja kuoli Suomen jätettyä hakemuksensa NATOn jäseneksi. Näinkin sitä muokataan kansakunnan historiakuvaa periodisaation kautta. Jari Tervo on antanut siihen melkoisen panoksensa muun muassa Kylmän sodan Suomi -sarjan kasvona. Tämän päivän HeSassa hän arvioi, että ”Lännen tien ensimmäinen suuri tienviitta kohdattiin […]
”LAPSENA OUTOA ei kyseenalaista”, Tuomas Kyrö kirjoittaa Suomen Kuvalehden (20/2022) kolumnissa kasarielämästä Pohjois-Helsingissä. ”Musiikkitunnilla lauloimme sujuvasti peräkkäin ensin Lippulaulua (”…sinun puolestas elää ja kuolla on halumme korkehin”) ja sitten Neuvostoliiton hymniä (”Ja Stalinin johdolla taistoissa, työssä”).” Kasvatuscocktail oli sen verran kova, että teiniksi tullessaan poika ajoi päänsä, ”alkoi käyttää pilottitakkia, jonka olkavarteen oli ommeltu Suomen […]
SDP:N NOPEA KÄÄNTYMINEN Suomen Nato-jäsenyyden kannalle ei yllätä ajatuspaja Magman tutkijaa Mikko Majanderia. Vielä elokuun 2020 puoluekokouksessa hyväksytyssä poliittisessa ohjelmassa SDP julisti, että Suomen turvallisuuspoliittinen linja perustuu muun muassa sotilaalliseen liittoutumattomuuteen, mutta Venäjän Ukrainaan suuntaaman hyökkäyksen jälkeen puolueen linja on kokenut täyskäännöksen. SDP:n historiaan perehtyneen Majanderin mukaan ulko- ja turvallisuuspolitiikka ei ole ollut viime vuosina […]
OPISKELIN POLIITTISEN historian perustutkintoa 1980-luvun jälkipuoliskolla, J. K. Paasikiven päiväkirjojen ilmestymisen ja Mihail Gorbatšovin perestroikan aikaan. Havainnoimme reaaliajassa, kuinka aikakausi oli vaihtumassa, Eurooppa avautumassa ja maailmanjärjestys muuttumassa. Sukupolvikokemus, jonka symboliksi sopi Berliinin muurin murtuminen. Se säväytti, mutta ei itse tapahtumana enää yllättänyt. Kommunismin mureneminen oli vaikuttanut jo pitkään peruuttamattomalta ja vääjäämättömältä prosessilta. NEUVOSTOLIITON VALTIOLLISTA hajoamista oli […]
ÄNDÅ FRAM TILL årsskiftet 2011/2022 var finländarnas Natomotstånd tydligt och stabilt i olika opinionsmätningar. Gång efter gång svarade (klart) över hälften ”Nej” till frågan ”Borde Finland ansöka om medlemskap i Nato”, medan (högst) en fjärdedel svarade ”Ja”. Resultat varierade förvånansvärt lite oberoende av vilka som beställde opinionsundersökningarna eller vilka metoder de använde sig av. För […]
Puna-armeija jätti pahaa jälkeä edetessään Berliiniin vuonna 1945 Neuvostosotilaiden käsissä saksalaiset naiset tytöistä isoäiteihin joutuivat lähes poikkeuksetta seksuaalisen väkivallan kohteeksi Antony Beevor: The Fall of Berlin 1945. Viking. 490 s. PUNA-ARMEIJAN armeijan pitkä marssi Stalingradista Berliiniin kesti kaksi ja puoli vuotta marraskuusta 1942 toukokuuhun 1945. Taivalta kertyi linnuntietäkin pitkälti yli 2 000 kilometriä, ja miehiä […]
”MUTTA EI SE OLLUT Danzigin kaupungin ensimmäinen palo. Vähäpommerilaiset, brandenburgilaiset, saksanritarit, puolalaiset, ruotsalaiset ja vielä kerran ruotsalaiset, ranskalaiset, preussilaiset ja venäläiset ja myös saksilaiset olivat jo aiemmin halunneet tehdä historiaa ja pitäneet kaupunkia polttamisen arvoisena aina parinkymmenen vuoden välein…” Günter Grassin Peltirummun hurjimpia kohtauksia – niin romaanissa kuin elokuvassa – on Danzigin valtaus kevättalvella 1945. […]
Ukrainan sodan yhteydessä on tehty runsaasti historiallisia rinnastuksia. Analogiat talvisodan alkuvaiheen ja Venäjän tuoreen hyökkäyksen välillä ovat hämmentävän suoria ja osuvia. KREMLIN KATARIINAN SALISSA juhlistettiin 21. joulukuuta 1939 Josif Stalinin 60-vuotispäivää. Tarjolla oli yltäkylläisesti ruokaa ja juomaa, musiikkiesityksiä ja tanssiakin. Nostettiin maljoja neuvostopiloteille, niin tykki- ja panssarimiehille ja laivastolle, ja toki myös työläisille ja talonpojille. […]