RUOTSIN ULKO- JA TURVALLISUUSPOLIITTISESSA keskustelussa tunnetaan niin sanottu Suomi-argumentti. Sen mukaan Ruotsin tekemät ratkaisut vaikuttavat väistämättä Suomen asemaan, vieläpä tavalla, jolla on keskeistä merkitystä myös Ruotsin itsensä turvallisuuden kannalta. Kylmän sodan aikana tällä viitattiin tietysti Neuvostoliittoon. Idän jättiläisen pelättiin tiukentavan otettaan Suomesta ja tunkeutuvan lähemmäs Ruotsin rajapintoja, jos tämä lähentyisi länttä tai peräti liittyisi NATOon. Pohjolan […]

VAALEJA ON TAVATTU pitää demokratian, ellei peräti kansanvallan juhlana. Joka mummun ja vaarin, kaupan kassan tai katutaideräppärin ääni painaa uurnilla saman verran kuin yritysmogulin tai hallinnollisen eliitin. Mutta juhlimisesta seuraa joskus krapula, ja päättymättömät bileet kääntyvät tylsäksi, ennen pitkää päänsäryksi. Enkä tarkoita nyt vain brexit-äänestystä tai Yhdysvaltoja, jossa tuskin on selvitty edellisistä presidentinvaaleista kun käydään […]

EDUSKUNTA HYVÄKSYI korkeimman valtiovallan haltijana 6. joulukuuta 1917 periaatteen, että ”Suomi on riippumaton tasavalta”. Ennen kuin tuo itsenäisyysjulistus muuttui heinäkuussa 1919 uudeksi tasavaltaiseksi hallitusmuodoksi, suomalaiset olivat tappaneet ja tapattaneet toisiaan verisessä sisällissodassa ja vankileireillä, hankkineet välillä kuningastakin keisarillisesta Saksasta. Eli kovin olivat käsitykset hämäriä tai ristiriitaisia siitä, kuka tasavallassa käyttäisi valtaa ja miten. Kansanvallan läpimurronhan […]

HELSINKILÄISENÄ EHDIN1970-luvulla käydä vielä nelivuotisen kansakoulun, jossa opettaja nojasi perinteisiin arvoihin ja menetelmiin. Luokkahuoneessa leijui samaa henkeä, jota Olli Jalonen niin pistämättömästi kuvaa omakohtaisen oloisessa Poikakirjassa 1960-luvun puolelta. Kuria ja järjestystä piti yllä psykologinen terrori, joka jätti traumansa luultavasti jokaiseen oppilaaseen, taitotasoon katsomatta. Pedagogiikka perustui paljolti ulkoa pänttäämiseen. Pelätähän siinä sai, kun pieneen päähän juntattiin Pohjanmaan jokien […]