OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ julkaisi maaliskuussa asettamansa asiantuntijaryhmän raportin ”Nuorten tulevaisuususko horjuu – Millaisia toimia nyt tarvitaan?”. Siinä suositeltiin yhdeksi toimenpiteeksi äänestysikärajan laskemista 16 ikävuoteen.

Useat puolueiden nuoriso- ja opiskelijajärjestöt ovat käsittääkseni samaa mieltä, ja monet demokratiatutkijatkin kuuluvat sitä ehdottavan.

AJATUSPAJA MAGMAN tänään julkaistu barometri viittaa siihen, että ruotsinkieliset nuoret suhtautuvat aika optimistisesti omaan tulevaisuuteensa (mycket optimistiskt 17 %, optimistiskt 45 % – pessimistiskt 7 %, mycket pessimistiskt 2 %).

Sen sijaan maailman tulevaisuus huolettaa (mycket optimistiskt 2 %, optimistiskt 16 % – pessimistiskt 32 %, mycket pessimistiskt 8 %).

Haluja osallistua yhteiskuntaan ja vaikuttaa sen päätöksentekoon on paljon, mutta mahdollisuuksia paljon vähemmän. Vastanneista 78 prosenttia äänestäisi eduskuntavaaleissa, jos/kun siihen on oikeus.

MUTTA ENTÄS SE äänestysikärajan laskeminen? Tämän mielipidetutkimuksen mukaan peräti 62 prosenttia oli vastaan, 17 prosenttia puolesta ja 21 prosenttia ei tiennyt mitä vastata.

Että aloitetaanko se nuorten mielipiteen huomioon ottaminen tästä.