VIIME AIKOINA ON kuultu huokauksia, joiden mukaan Suomen olisi pitänyt liittyä NATOon 1990-luvulla, kun mahdollisuuksien ikkuna oli auki. Heikko Venäjä olisi sopeutunut tapahtuneeseen tosiasiaan siinä missä naapurinsa jäsenyyteen Euroopan unionissakin. Parhaassa tapauksessa NATO-Suomen suhde itään olisi mutkaton kuin toisella pohjoisen rajamaalla Norjalla. Huonoimmillaan kärsittäisiin samankaltaisista jännitteistä kuin Baltian maissa, mutta niitäkin kyettäisiin hallitsemaan hyvällä diplomatialla, […]

SUOMEN JA RUOTSIN suhtautuminen Pohjois-Atlantin puolustusliiton Naton jäsenyyteen on vahvasti toisiinsa sidoksissa. Maiden puolustuslinjauksissa on aktiivisesta Nato-yhteistyöstä riippumatta myös eroja. Molemmat maat ovat sotilaallisesti liittoutumattomia mutta ruotsalaisessa puolustusdoktriinissa ei puhuta mitään Nato-optiosta. Ajatuspaja Magman tutkijan, poliittisen historian dosentin Mikko Majanderin mukaan Ruotsissa on hiljattain ryhdytty katselemaan aktiivisemmin Suomen suuntaan. – En muista, että Suomea olisi […]

”NYT NAAMIOT ON riisuttu, vain sodan kylmät kasvot näkyvät”, presidentti Sauli Niinistö kiteytti torstaina tavalla, joka jää elämään poliittiseen historiaan. Kyse oli Ukrainaan hyökänneen Venäjän menettelystä diplomatian tantereella noin yleensä, mutta myös nimenomaisesti Vladimir Putinista, johon Niinistö oli pitänyt kansainvälistäkin huomiota herättänyttä puheyhteyttä. Kymmenen vuotta sitten toimittaja-kirjailija Masha Gessen vei kirjoittamassaan henkilökuvassa Putinilta naamion lisäksi […]

NEUVOSTO-VENÄJÄ OLI bolševikkien vallankumouksen jälkeen pitkään hylkiövaltio, jonka kanssa ”kansainvälinen yhteisö” ei halunnut olla tekemisissä, ainakaan virallisesti. Suursodassa hävinnyt ja Versailles’n rauhassa nöyryytetty Saksa oli osin poikkeus, mutta esimerkiksi Yhdysvallat solmi diplomaattisuhteet Neuvostoliiton kanssa vasta vuonna 1933. Natsi-Saksan nousu avasi Neuvostoliitolle tilaa kansainvälisessä politiikassa potentiaalisena kumppanina, vaikka epäluulot sitä kohtaan pesivät länsimaisissa demokratioissa syvällä. Ja […]

JUHANNUS 1994, KORFU. Itävalta, Norja, Ruotsi ja Suomi allekirjoittivat jäsenyyssopimukset Euroopan unionin kanssa, mutta paikalla oli myös Venäjän presidentti Boris Jeltsin. Hän vetäisi samassa Pyhän Yrjön kirkossa nimensä kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen EU:n kanssa. ”Uskon, että olemme ottaneet ratkaisevan askeleen kohti maanosamme uudelleenyhdistämistä”, Jeltsin lausui juhlahetken paatoksella. Helsingin Sanomat raportoi jälleen yhdestä merkittävästä todistuksesta Venäjän ulkopolitiikan […]

SUOMEN ITSENÄISYYDEN juhlavuosi antaa oivan mahdollisuuden, suorastaan tilauksen kansalliseen itsetutkiskeluun. Sopii silmäillä sekä asioiden ja olojen nykytilaa että historiaa sadan vuoden aikakaarella. Paitsi Viroon ja neuvostovaltaan Sofi Oksanen on pureutunut ahkerasti myös ilmiöön, jota suomettumiseksi kutsutaan. Kansainvälisesti huomattavana kirjailija-intellektuellina hän saattaa olla maailmalla jo Suomen lähihistorian tunnetuin auktoriteetti. Lännen Median osakaslehdet julkaisivat aprillipäivänä Oksasen artikkelin, joka […]

VENÄJÄ ON AJANUT politiikallaan Euroopan, ellei maailmanrauhan kuilun partaalle. Kaikkialla kysellään, onko sotavoimien liikuttelu bluffia vai ei, kuka uskaltaa kovien puheiden keskellä katsoa kenenkin kortit. Onko kunniallista tapaa kääntyä? Euroopassa seurataan herkällä silmällä ja korvalla jokaista sivulausettakin, joka voisi vihjata suurten sopimiseen pienten kustannuksella. Läntisellä yhteisöllä ei ole varaa tällaisiin Venäjän ajamiin diileihin. Kylmää ajatella, […]

VIIME VIIKKOJEN kummallisuuksiin kuuluu se, että Venäjä on vaatinut Yhdysvalloilta, NATOlta ja nyt Euroopan mailta erikseenkin ”turvatakuita”. Siis niiltä, jotka kokee vihollisikseen tai potentiaaliseksi uhaksi. Yleensä kai turvaa haetaan ystäviltä ja liittolaisilta: tulettehan varmasti apuun, jos tässä joudutaan akuuttiin pulaan. Yksi Donald Trumpin saavutuksista oli herättää epäilystä siitä, miten Yhdysvallat soveltaisi NATOn 5. artiklaa, jos […]

HOLLANTILAISILLA OLI huhtikuussa mahdollisuus harjoittaa suoraa demokratiaa kansanäänestyksen muodossa. Kansalaiset pääsivät ilmaisemaan mielipiteensä siitä, hyväksyvätkö he vuoden 2016 alussa jo voimaan tulleen assosiaatiosopimuksen Euroopan unionin ja Ukrainan välillä. Eivät hyväksyneet. Tai ainakin vastaan panivat yli 60 prosenttia heistä, jotka vaivautuivat asiassa äänestämään asti. Enemmistöstä ei oikein voi puhua, sillä vain 32 prosenttia äänioikeutetuista osallistui tähän […]

SUOMI ON YLPEÄ kansanvaltaisesta historiastaan. Naisten äänioikeus vuodelta 1906 on kansainvälinen merkkipaalu. Rintaa röyhistää myös se, että Suomi oli ainoa ensimmäisestä maailmansodasta itsenäistynyt valtio, jossa demokraattinen järjestelmä kesti katkeamatta läpi 1900-luvun kuohujen. Menestyksen varjopuolella kaikki käytännöt tuskin täyttivät demokratian oppikirjojen määritelmiä. Kymmenet tuhannet olivat sisällissodan jälkeen vailla kansalaisluottamusta ja poliittisia oikeuksia. Kansanedustajia passitettiin vankilaan niin […]