”EN OLE KOSKAAN tuntenut itseäni niin ruotsalaiseksi kuin tänään”, presidentti Alexander Stubb sanoi eilen valtiovierailullaan Tukholmassa. Hufvudstadsbladetissa taas Göteborgissa opiskelevat suomalaisnuoret toteavat: ”Trots kärleken till svenskan i det tvåspråkiga Finland säger alla tre att de aldrig känt så finska som i Sverige.”

Mutta presidentin silmään ”näyttää siltä, että Ruotsissa on tällä hetkellä aika coolia olla suomalainen”. Siis samanlaisia, vaikka erilaisia. Hyvä niin, jatkukoon naapurirakkaus ja levitköön kiinnostus yhä laajemmille elämänalueille.

”VI LYSSNAR PÅ vad våra östliga grannar säger och ser med avund på hur de hanterar samhällsfenomen som ligger högt på agendan i Sverige”, Dagens Nyheter vakuuttaa pääkirjoituksessaan, mutta lisää: ”inte minst skolan, utrikespolitiken samt försvaret”.

Niinpä, koulutus ja maanpuolustus ovat pitkään olleet Suomen arvostettuja valtteja Pohjanlahden takana. Nyt olisi sekä mahdollisuus että tarvetta laajentaa kosketuspintaa. Eikä tyytyä vain jääkiekkoon, maaotteluihin ja euroviisuihin, jotka hoitavat kilvoittelua rakkaan vihollisen lähtökohdista omalla painollaan.

”Den kulturella närheten över Östersjön blir ännu tydligare med tanke på att Alexander Stubb är finlandssvensk”, DN jatkaa. Hämmästyttävän monille ruotsalaisille tuleekin yllätyksenä, että Suomessa puhutaan myös ruotsia, vieläpä oikein kansalliskielenä.

Samanaikaisesti: Suomessa olisi suuri virhe ja maailmankuvan kavennus jättää Ruotsi-suhteen vaaliminen vain ruotsinkielisen vähemmistön harteille.