MUUTAMA PÄIVÄ SITTEN kirjoittaessani Tukholman kaupungin vaalinäkymistä totesin, että Tukholman alueesta ei ollut osunut silmiin mielipidemittauksia. Päivän Svenska Dagbladet (9.9.) vahvistaa, että aluevaalin trendi on sama kuin kuntavaalissa.

Magdalena Andersson -efekti näkyy alueella vielä kaupunkiakin vahvempana. Sosiaalidemokraateille povaillaan jopa 7,7 prosenttiyksikön nousua 33,9 prosentin kannatukseen. Vasemmistopuoluekin voittaisi, muttei yhtä paljon kuin pelkässä Tukholmassa.

Punavihreän blokin kysymysmerkki koskee Ympäristöpuoluetta, jolla on vaikeuksia ylittää kolmen prosentin äänikynnys. Alle puolet vihreiden kannatajista valtakunnallisissa vaaleissa aikoo äänestää heitä aluevaalissa.

Puolue maksaa hintaa siitä, että se liittoutui neljä vuotta sitten Tukholman alue- ja paikallistasolla porvareiden kanssa, vaikka äänestäjäkuntansa sijoittuu poliittisesti paremminkin sosiaalidemokraateista vasemmalle kuin oikealle.

HALLITUS/OPPOSITIO-asetelmat asettuvat valtakunnallisesti ja paikallisesti eri tavoin, ja se tuo oman kimurantin sävynsä sunnuntaihin, kun kolmet vaalit käydään yhtä aikaa. Jos sosiaalidemokraatit ovat hallinneet maata kahdeksan vuotta, niin Maltillinen kokoomus on johtanut Tukholman aluetta 16 vuotta.

Elävä demokratia edellyttää, että vallanpitäjät menevät välillä vaihtoon. Tukholman seudulla tämä kyllästymisen elementti luo ristiriitaista painetta. Ruotsidemokraatit eivät kuitenkaan ole siellä nousemassa asetelman voittajaksi, vaan siirtymät tapahtunevat pääosin perinteisten valtapuolueiden välillä eikä laitoja kohden.