RUOTSILLE SOPII MIKÄ tahansa turvallisuusjärjestely Venäjän/Neuvostoliiton kanssa, kunhan se tapahtuu Pohjanlahden itäpuolella. Näin vitsailtiin vielä kylmän sodan aikana Ruotsin idänpolitiikan suuresta linjasta, joka juontuu 1810-luvulta asti, kauempaakin. Kyyninen näkemys viittaa siihen geopoliittiseen asemaan, jossa Suomi muodosti puskurivyöhykkeen alueen kilpailevaan mahtivaltioon nähden. Ensin Ruotsin kuningaskunnan itäisinä maakuntina, sitten Venäjän keisarin suuriruhtinaskuntana, ja viimein suvereenina tasavaltana, jonka […]

KYLMÄN SODAN AIKAISESSA blokkijärjestelmässä puolueeton Suomi halusi olla pikemminkin lääkäri kuin tuomari, mieluummin sillanrakentaja kuin etuvartio idän ja lännen välisissä jännitteissä. Se merkitsi vuoropuhelun ylläpitämistä kaikkiin suuntiin, hyvien palvelusten tarjoamista, josta Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin toteutuminen Helsingissä 1975 loistaa yhä ajan diplomaattisena timanttina. Lännessä kyllä seurattiin tietyllä ihmetyksellä ja epäluulollakin, kuinka presidentti Urho Kekkonen ramppasi […]

TOISEN MAAILMANSODAN vaihtuessa 1940-luvun jälkipuolella kylmäksi sodaksi Suomi kuului Neuvostoliiton turvallisuuspoliittiseen etupiiriin, jota konkreettisimmin kuvastivat Porkkalan sotilastukikohta ja YYA-sopimus. Mutta poliittisena järjestelmänä ja yhteiskuntana Suomi väisti sulamasta ”itään”. Jatkosodan jälkeen Stalin taisi ajatella, että Suomi oli jo voittoisan Neuvostoliiton taskussa. Aika ja kansainvälinen kehitys tekivät kuitenkin hämmästyttävästi työtä hävinneen hyväksi. Suomalaisten sisäinen selkäranka kesti kommunismin […]

”PAHA UNI ON NYT TÄÄLLÄ”, emeritusprofessori Tuomo Martikainen kommentoi lokakuussa 2008 kuntavaalien tulosta, jota hän piti oikeistopopulismin läpimurtona. Perussuomalaiset nosti kannatuksensa yli viiteen prosenttiin ja nelinkertaisti valtuutettujensa määrän. Timo Soini sai Espoossa yli 8 000 ja Jussi Halla-aho Helsingissä lähes 3 000 ääntä. Ei se ollut uni, hyvä tai paha. Jos joku oletti kansakunnan kohta heräävän […]

”MINÄ OLEN LUOJA, LUON keisarin maailmaa, hänen untansa, ja tärkeää on, ettei hän herää siitä. Keisari ei ole nähnyt palanutta Helsinkiä, hän malttaa odottaa ensimmäistä tarkastuskäyntiään, kunnes maisema on luotu hänen mielikuviensa mukaiseksi.” Kun joulupukkia odotellessa joutuu kirjanostokieltoon, sitä nälissään paikkaa vanhoja rästejä. Ja onhan se paikallaan, että lukee Jukka Viikilän Finlandia-voittajat järjestyksessä. Akvarelleja Engelin […]

PÄÄTÖS SUOMEN SEURAAVISTA hävittäjäkoneista on tehty, ja jälkipeli ratkaisusta velloo villinä. Siinä on heiluteltu surutta myös suomettumiskorttia, joka tosin kaivettiin esiin ja lyötiin pöytään jo hyvissä ajoin ennen viimeistä valinnan hetkeä. Ruotsalaista Gripeniä kuulemma kannattivat ne, jotka oikeasti olisivat halunneet ostaa neuvostoliittolaiset (!) koneet. Rinnastus on suurin piirtein yhtä hauska kuin kirjoittaa, että amerikkalaishävittäjiä kannattivat […]

”HILLOTOLPPA ON HUHTIKUUSSA”, Timo Soini määritteli lokakuussa 2014 plokissaan tarkoittaen seuraavan kevään eduskuntavaaleja. Politiikalle uusi käsite oli peräisin ravipiireistä, joissa sillä kuulemma viitataan maaliviivan reunassa olevaan paaluun. Ken sinne kärjessä ehtii, sitä odottavat niin palkintosijat kuin palkintorahatkin. ”Silloin veri punnitaan”, Soini ennusteli. Perussuomalaiset nousi vahvalla loppukirillään vaaleissa kakkoseksi ja pääsi kolmanneksi pyöräksi Juha Sipilän muodostamaan […]

ERIC HOBSBAWM OLI 1960-LUVUN alkaessa nelikymppinen virkaheitto historioitsija, joka asui tovereidensa kanssa kommuunissa Lontoon Bloomsburyssa. Takana oli niin väitöskirja kuin stipendiaattivuodet Cambridgessa. Akateeminen ura ei kuitenkaan ollut edennyt kuin luennoitsijaksi Birkbeck Collegeen, joka tarjosi lähinnä iltaopiskelua Lontoon yliopiston suojissa. Matka kohti maailmanmainetta alkoi vasta The Age of Revolutionin (1962) myötä, joka oli ensimmäinen osa niin […]

TANSKASSA RUKATTIIN paikallishallintoa vuonna 2007 niin, että se on tätä nykyä jaettu viiteen laajaan alueeseen ja 98 kuntaan. Molemmat luvut ehtivät matkan varrella esiintyä tavoitteina myös Suomessa, jonka sote-uudistuksen lopputulema on kuitenkin 21 hyvinvointialuetta sekä Helsinki omana yksikkönään. Kuntia Suomessa on edelleen yli 300. Hallintorakenteita ei voi suoraan verrata. Pinta-alaltaan Tanska (ilman Grönlantia) on pieni […]

SUOMESSA KUTEN MUUALLAKIN Euroopassa vaaleissa kisaa entistä tasaisempi joukko keskisuuria puolueita. Se on nostanut tuloksissa sijoituksen merkitystä kannatusprosenttien kustannuksella. Erityisesti houkuttelee kärkipaikka, jos se blokkipolitiikan murtuessa avaa tien pääministeripuolueeksi. SDP nousi 2019 hallituksen johtoon 17,7 prosentin kannatuksella, Ruotsissa vuotta aikaisemmin sosiaalidemokraateille riitti 28,3 ja Saksassa tänä syksynä 25,7 prosenttia. Historiallisesti ne ovat kullekin alhaisia lukuja, […]